Miksei suomalaisille kelpaa koti-isyys

Lehtikuva<br />Mikä suomalaisia perheitä vaivaa kun isät eivät uskalla jäädä kotiin? Perheiden asenteissa ja arvoissa olisi rankasti tuulettamisen varaa, sanovat kirjoittajat.
Lehtikuva
Mikä suomalaisia perheitä vaivaa kun isät eivät uskalla jäädä kotiin? Perheiden asenteissa ja arvoissa olisi rankasti tuulettamisen varaa, sanovat kirjoittajat.

Tänäkin aamuna lukuisissa suomalaissa lapsiperheissä perinteinen roolijako jyllää: äiti jää lasten kanssa kotiin ja isä rientää töihin. Hyvä niin, jos ratkaisu on yhdessä harkittu ja päätöksen taustalla ovat muutkin kuin puhtaasti taloudelliset arvot.

Nimittäin vieläkään ei suomalaisia isiä näytä koti-isyys kiinnostavan, vaikka mahdollisuudet siihen kasvavat jatkuvasti. Tämän vuoden alusta alkaen Suomessa otettiin käyttöön ns. bonusvapaa, jonka mukaan isät saavat kaksi viikkoa ylimääräistä isyyslomaa, jos pitävät vanhempainloman loppupäästä vähintään kaksi viikkoa.

Norjassa vastaava uudistus sai isät innostumaan: ennen uudistusta vain neljä prosenttia isistä käytti mahdollisuutta hyväkseen, mutta uudistuksen jälkeen peräti 80 prosenttia norjalaisisistä tarttui tilaisuuteen ja karisti hetkeksi työpaineet harteiltaan. Suomalaisia isiä mahdollisuus ei sen sijaan näytä kiinnostavan juuri ollenkaan. Kelan Sanomien (3/2003) mukaan ennen uudistusta arveltiin, että suomalaisista isistä parisenkymmentä prosenttia innostuisi bonusvapaasta, mutta todellisuudessa vain kymmenesosa tästä määrästä rohkaistui jäämään kotiin.

Mikä suomalaisia perheitä oikein vaivaa, kun isät eivät uskalla jäädä kotiin? Toki naisvaltaisilla aloilla palkkataso on matalampi ja pätkätyöt yleisempiä kuin miesvaltaisilla aloilla, jolloin äidin usein kannattavampaa jäädä kotiin. Yhteiskuntarakenne ei kuitenkaan koskaan muutu tasa-arvoisemmaksi, jos muutos ei lähde ihmisistä itsestään.

Suomalaisilla miehilläkin on oltava oikeus nauttia kotona olosta ja naisilla vastaavasti päästä tulotasossaan miesten rinnalle. Perheiden asenteissa ja arvoissa olisikin rankasti tuulettamisen varaa, eikä päätöksiä tule tehdä vaan taloudellisia arvoja. Vähälläkin tulee toimeen, jos haluaa.

Samaan aikaan pääministeri Matti Vanhanen kannustaa suomalaisia hankkimaan uusia vauvoja. Nuoret naiset kuitenkin lykkäävät perheen perustamista, mikä ei olekaan ihme, sillä lapsi näyttää edelleen sitovan naisen kotiin ja miehen työpaikalle tienaamaan entistä enemmän.

Vanhat roolimallit tulevat esille jatkuvasti mediassa, jonka puhetapa paljastaa meidän jämähtäneet ja tiedostamattomat asenteemme. Hyvä esimerkki oli sinänsä loistava Eva Latvakankaan artikkeli Vauvatyövoima ei Suomea pelasta (TS 7.9.). Juttuun oli kuitenkin livahtanut, että "pienten koululaisten äitien osittaista hoitovapaata kaavaillaan pidennettäväksi siihen asti, kun lapsi päättää lukuvuotensa". Miten niin äitien? Eikä isilläkin ole oikeus olla kotona vastaanottamassa pientä iloista koululaista?
Sami Mikola
Isä, insinööri
2Hanne-Kaisa Mikola
Äiti, hum. kand. ja tuleva opettaja