Työmarkkinatuen
uudet ehdot arveluttavat

Suunniteltu lainmuutos työmarkkinatuen saamisesta rajoitetun ajan jälkeen edellyttää osallistumista aktiivitoimiin - mitä ne sitten lienevätkin? Pohdintaa syntynee siitä, kuka ja mitkä tahot sellaisia kykenevät järjestämään lukuisalle joukolle riittävästi ja kattavasti.

Työministeri korostaa, jos työtön ei lähde toimiin mukaan, kunta maksaa tuen. Siis kyseessä on toimeentulotuki, jos ajautuu tai joutuu tähän. Tarkasteltaessa sosiaalitoimen maksamaa tukea verrattuna työmarkkinatukeen on näiden kohdalla paljon eriarvoistamista.

Pitkän työrupeaman (25-30 v) tehneistä 50-60-vuotiaista on lukuisa joukko ollut työmarkkinatuella vuosia. Työeläkettä työttömälle ei kerry. Täytettyään 65 vuotta, laihojen vuosien jälkeen on edessä mitätön eläke.

Tuhannet - kymmenettuhannet ovat saaneet hankituksi - säästetyksi eläkepäiviä, lapsia tai lapsenlapsiaan kuin itseään varten jotain "maallista". Esimerkkeinä olkoot vaikkapa oma asunto, opiskeluasunto, hyvä auto, vapaa-ajan asunto tai pienehköt talletukset. En tarkoita varakkaita, vaan sodan jälkeen syntynyttä väestöä (nyt noin 50-60 -vuotiaita.). Työläisiä, jotka ovat saaneet em. kokoon pitkällä työuralla.

Toimeentulotuen saamisen ehtona tai edellytyksenä onkin "syö, käytä ja kuluta kaikki em. ensin". Kenties oma asuntokin. Varmaankin kuntien kohdalla perusteet hieman vaihtelevat.

Perusturva työttömän kohdalla on muuta kuin kaiken työn kautta hankitun "hävittäminen"! Henkistä ahdistusta on työttömyydessäkin tarpeeksi.
Yksi joukosta