Lapsen vaikea allergia aiheuttaa vaivannäköä

Eeva Suojanen<br />Allergia ei katso ruokien ravintoarvoja, vilja-allergiselta lapselta on tavallinen puurokin kielletty, toteaa kirjoittaja.
Eeva Suojanen
Allergia ei katso ruokien ravintoarvoja, vilja-allergiselta lapselta on tavallinen puurokin kielletty, toteaa kirjoittaja.

Sari Markko kirjoitti kommentissaan pienen lapsen ruoka-allergiasta kertovaan juttuun, että allergisen lapsen ruokavalio tai lääkärikäynnit eivät aiheuta normaalista äidin tai isän arjesta poikkeavaa vaivannäköä, ja ettei "lapsi tarvitse herkkuja kasvaakseen vaan kunnon ruokaa" (TS 7.9.).

Allergia ei johdu koulujen limsa-automaateista tai ylenmääräisestä makeisten, pullan ja sipsien syömisestä, vaan puhkeaa useimmiten jo imeväisiässä, kun lapsen pääravintoa on vielä äidinmaito tai korvike ja kiinteitä ruokia vasta kokeillaan.

Jos ongelma olisikin vain se, että pieni lapsi ei saa syödä makeita leivonnaisia, limsaa, sipsejä, karkkia tai pikaruokalan antimia, niin asiat olisivat hyvin, vaikka kieltämättä olisikin mukava herkutella joskus. Mutta allergia ei katso ruokien ravintoarvoja, makeutta tai valmistuspaikkaa. Pullan ja hampurilaisten lisäksi vilja-allergiselta lapselta ovat kiellettyjä tavallinen leipä, puuro, vehnäjauhoilla suurustettu kastike jne., vaikka näitä kai yleensä pidetään kunnon kotiruokana.

Lattialle putoilevat murut jonkun toisen voileivästä tai leipomisesta syntyvä jauhopöly voi saada aikaan allergisen reaktion. Retkievääksi vilja-allergiselle ei oteta herkkuja, vaan ne samat tattarinäkkileivät, joilla arkenakin elellään. Vaikeasti muna- kala- tai maitoallergiselle voi allergiseen reaktioon riittää se, että kauha jolla ruokaa otetaan on ollut kosketuksissa vaarallisen ruoka-aineen kanssa.

Kaupassa käynti on tuoteselosteiden E-koodien lukemista suurennuslasilla ja välillä täytyy soitella varmistussoittoja valmistajille. Valmisruokien ostaminen tai ravintolassa käyminen voi olla hyvin vaikeaa tai mahdotonta, jos moniallergiselle ei löydy mitään turvallista, ja vaikeimmissa tapauksissa raaka-aineiden epäpuhtaudetkin voivat aiheuttaa reaktion (esim. jos hirssi pakataan linjalla, jossa käsitellään myös vehnää). Omenilla ei herkutella, jos omenasta saa anafylaktisen reaktion.

Maitoallerginen pikkulapsi tarvitsee kalliita apteekin erityiskorvikkeita. Jokaista uutta ruoka-ainetta on kokeiltava yksi kerrallaan, mieluiten viikko tai kaksikin ennen seuraavaa uutta kokeilua, jotta voitaisiin varmistua niiden sopivuudesta, epäonnistuneet kokeilut voivat sekoittaa elimistön pitkäksikin aikaa, ja aina oireiden aiheuttajaa ei ole helppo selvittää.

Sukulaiset ja tuttavat voivat tietämättömyyttään tai välinpitämättömyyttään tarjota lapselle ruokia, jotka eivät sovi.

Ihottumaa, ripulia, pahimmillaan monta päivittäistä rasvausrumbaa, sairaalareissuja, anafylaktisia sokkeja, yöitkuja, infektiokierteitä, kodin allergiasaneerauksia, ennakkoluuloja ja väärien käsitysten oikomista, kokkailua, kokkailua ja vielä kerran kokkailua, kun perheenjäsenille on tehtävä monia erilaisia ruokia samalle aterialle -- kaiken kaikkiaan voi mielestäni sanoa, että kyllä lapsen vaikea allergisuus jonkin verran vaivannäköä ja harmiakin aiheuttaa. Onneksi suurin osa varhaislapsuuden vakavista ruoka-allergioista menee lapsen kasvaessa ohi tai lievittyy.
K. Utriainen