Rikos, joka ei saa vanheta

Ihmetyttää Adventtikirkon käyttämän lakiasiantuntijan ajatuksenjuoksu olla jättämättä lasten hyväksikäyttöä koskeva asia poliisin tai tuomioistuimen käsiteltäväksi sillä perusteella, että uhrit ovat aikuisiässä.

Lakiasiantuntijalla ei taida olla hajuakaan, että juuri vasta aikuisena hyväksikäytetty lapsi pystyy ehkä joten kuten tiedostamaan miksi hänellä on paha olo, miksi hänellä on vaikeuksia ihmissuhteissa, seksuaalisessa normaalissa kanssakäymisessä.

Hän alkaa ymmärtää minkälaisen trauman on saanut lapsena, trauman, jonka haavat ovat eläinikäiset ja josta hän ehkä voi ja uskaltaa puhua vasta aikuisena.

Moni, liian moni hyväksikäyttö paljastuu ikävä kyllä vasta aikuisiässä, juuri sen takia, ettei hyväksikäytetty ole pystynyt lapsena ymmärtämään puhumattakaan käsittelemään kokemaansa. Kauhua, jossa aikuinen, monesti tuttu ja jopa mukavalta tuntuva henkilö, pedofiili, pitää lasta vallassaan manipuloiden, joskus jopa väkivaltaa käyttäen. Lapsi on täysin puolustuskyvytön pedofiilin armoilla.

Liian moni hyväksikäytetty vaikenee koko elämänsä ajan kertomatta kenellekään. Hyväksikäytetty tuntee ehkä syyllisyyttä, häpeää asiasta, johon on ehdottomasti on täysin syytön.

Hyväksikäyttörikos ei saisi vanhentua koskaan, sillä lapselle se on aina elinkautinen. Ilman asianosaavaa ja -tuntevaa apua hyväksikäytön uhri voi ajautua itsetuhoiseen elämään, alkoholismiin, narkomaniaan, prostituutioon. Hyväksikäyttäjä sitä vastoin pääsee useimmiten vähällä ja jatkaa tekojaan.

Suosittelen lakiasiantuntijalle Helena Molanderin kirjaa "Lapsi aikuisen armoilla", jos hän vastaisuudessa aikoo hoitaa lapsiin ja nuoriin kohdistuvia hyväksikäyttö- ym. seksuaalirikoksia, vaikka rikokset paljastuisivatkin lapsen ollessa aikuisiässä.
Tietää, mistä puhuu