Palkat ja työt uusjakoon

Rekry-messutkin taas olivat, ja mieli on varsin matala. Työpaikkojen sijaan työttömille olikin tarjolla lähinnä koulutusta ja ammattiyhdistysinfoa. Jollei töitä ole tarjota, ei moisen teeman ympärille messujakaan kannata järjestää.

Työssä olevat eivät taida ymmärtää kuinka onnellisessa ja etuoikeutetussa asemassa he tämänhetkisessä suomalaisessa yhteiskunnassa ovat. Toisinaan minäkin olen saanut työn ihanuutta maistaa, ja havainnut, kuinka hyvin työssä olevat itse asiassa tienaavatkaan.

Käytännössä sillä hinnalla jota työmarkkinasiipi esittää, on hankala työllistyä, niinpä olenkin "nauttinut" harjoittelijan, ja oppisopijan alennetuista palkoista, jotka ovat n. 60-70 prosenttia "listapalkasta". Hyvin silläkin pärjää.

Samaan aikaan työelämä hakee 3-5 vuoden työkokemuksen omaavia, rutinoituja työntekijöitä. Koulutuksiin haettaessa hoetaan, että "juuri tällä koulutuksella työllistyt varmasti, kunhan muistat pyytää listan mukaisen palkan". Mistähän näitä rutinoituneita työntekijöitä löytyy 5 tai 10 vuoden kuluttua, kun nykyiset viimein romahtavat nykyisessä suorituskeskeisessä työtahdissa, ja nuorten koulusta valmistuneiden työllistäminen ja rutinoiminen on laiminlyöty, eli unohdettu.

Esitänkin, että työssä olevia edustavat, työttömien asiaankin vannovat työntekijäjärjestöt unohtaisivat jatkuvat palkankorotuspaineensa, ja sen sijaan leikkaisivat palkkoja noin 30 prosenttia tai ainakin pitäisivät nykyiset "listahinnat" voimassa vielä muutaman vuoden.

Palkkojen leikkauksella saataisiin työnantajille todella hyvät mahdollisuudet työllistää, kun kahden nykypalkan voimalla voisi työllistää kolme. Samalla työn paine ja stressi helpottaisi, kuusi kättä tekee enemmän kuin neljä, ja kuusi silmää näkee paremmin kuin neljä.

Tällä palkka-alella saavutettaisiin paljon nykyistä vero-alea parempi työllistämistulos, koska nyt toteutettavalla vero-alella vain töissä jo olevat saavat enemmän, säästävät ja rikastuvat. Työllisyyteen vero-alella ei liene suurta vaikutusta.

Samalla saataisiin aikaan varmuutta nuorten elämään, kun työtä olisi pitemmäksi aikaa kuin pariksi kuukaudeksi. Ehkä osa-aikaisuuksia vakinaistamalla saataisiin aikaan se pääministerin peräänkuuluttama vauvabuumikin.

Koulutuksen sanotaan auttavan työttömyyteen, mutta kokemukset eivät oikein tue tätäkään hokemaa. Minulla on jo kolme eri tutkintoa, muttei yhtään yli 5 kuukautta kestänyttä työsuhdetta, koska "ei ole tarvetta", tai "maksaa liikaa". Lisäkoulutuskin uhkaa kursseja ja kouluja kiertäneelle vaikeutua edelleen, koska "noin korkeasti koulutettua ei kannata kouluttaa" ja ns. omaehtoinen koulutus on, varsinkin työttömän, lompakolle aivan liian kallis, eikä ainakaan viimeksi tuonut muutosta työllisyyteen.

Milloin muuten kansanedustajien palkkoja seuraavan kerran nostetaan? Onko se esimerkin näyttämistä? Joku mättää, mutta mikä?
2 ammattitutkintoa + ammattikorkeakoulututkinto