Vanhemmilla ja koululla vastuu
koululaisten kulkemisista

TS/Jari Laurikko<br />Lasten kulkemista kouluun ja koulusta kotiin pitää jatkuvasti valvoa - vanhempien, muistuttaa kirjoittaja.
TS/Jari Laurikko
Lasten kulkemista kouluun ja koulusta kotiin pitää jatkuvasti valvoa - vanhempien, muistuttaa kirjoittaja.

Koulut ovat jälleen alkaneet ja liikenteen seassa kulkee suuri määrä lapsia joiden kyvyt, tiedot ja taidot, toimia liikenteessä eivät ole yhtä hyvät kuin meillä aikuisilla.

Vanhempien tulisi viimeistään koulun alkaessa opettaa lapsilleen turvallinen koulutie, sekä liikennesäännöt joita on noudatettava. Yksi tällainen sääntö on että tiet ylitetään aina kun mahdollista suojatietä pitkin. Toinen tärkeä sääntö on että pyöräillessä käytetään pyöräilykypärää, kuten lakikin edellyttää.

Monelta isommaltakin lapselta voivat säännöt kesän aikana vaipua jossain määrin unholaan. Ainakin kolmanteen luokkaan asti olisi varmasti vanhemmilla ainakin koulun alkaessa, ehkä silloin tällöin muulloinkin, seurata miten lapsi kouluun - ja koulusta kotiin, kulkee.

Lapsi ei aina itse kykene ymmärtämään polkupyöräkypärän käytön tärkeyttä. Lapsi ei aina myöskään näe syytä käyttää suojatietä vaikka hänet siihen olisi opetettu. Tähän lienee useimmiten syynä että kaverit tekevät toisin, kavereille kun ei ole opetettu miten pitää toimia - heidän vanhempansa eivät ehkä välitä lapsistaan riittävästi - kypärä on kallis(?) investointi kun se voi "vain" pelastaa lapsen hengen tai terveyden. Kaikki vanhemmat eivät itsekään käytä suojateitä (saatikka pyöräilykypärää). Oikaisemalla viistoon tien yli säästää aikaa ehkä jopa puoli minuuttia, ja aika on rahaa - sitä se on?

Mielestäni aikuisella, lapsen vanhemmalla, on päävastuu siitä että lapsi kouluun mennessään kulkee turvallisia reittejä ja käyttää pyöräkypärää jos kulkee pyörällä. Koulusta palatessa päävastuu näistä asioista kuuluu enemmän koululle.

Lapsen lähtiessä pyörällä kouluun huoltajan tulisi valvoa että lapsella on pyöräilykypärä päässä. Kun lapsi saapuu kouluun niin välituntivalvoja, tai joku muu, ainakin pyrkii katsomaan että jokaisella joka tulee pyörällä kouluun on kypärä päässään. Samoin kunkoulusta lähdetään kotiin päin niin koulu valvoo että kypärä päähän laitetaan, ja kotona katsotaan - jos vain mahdollista, että kypärä on päässä kun kotiin tullaan. Jos oppilas ei käytä kypärää niin kävelköön.

Poliisi kypärättömän koululaisen nähdessään kometakoon tämän taluttamaan - niin ja miksipä ei niin voisi käskeä kuka tahansa aikuinen? Ongelma vain tässä viimeisessä vaihtoehdossa on nykyisin monesti se että "minun lapsiani eivät muut komentele!"

Suojatien käytön suhteen tilanne on ongelmallisempi valvoa - nimittäin kun kaverien painostus voi tunnetusti olla varsin vahvaa. Vanhemmille pitäisi kuitenkin tehdä selväksi, että lapsen on kuljettava kouluun turvallisia reittejä, ei mitään oikopolkuja jotka menevät teiden yli mistä sattuu.

Koululaisen vakuutuksetkaan eivät välttämättä ole oikopoluilla voimassa, kuten eivät kavereiden kautta koukattaessakaan. Koulumatka on koulumatka.

Vanhemmat antavat nykyään lapsille liikaa vastuuta, ja kun lapselle jotain sattuu niin se on lapsen syy - miksi? Eikö se kuitenkin ole pääosin niiden vanhempien syy jotka ovat laiminlyöneet kasvatustehtävänsä?
Petri Nurminen
Harjavalta