Potilas vai asiakas?

TS/Tuula Heinilä<br />Pyörätuolissa istuu mies, nainen, tyttö, poika...joka ansaitsee arvoisensa kohtelun, sillä kuka tahansa voi joutua joskus syystä tai toisesta turvautumaan pyörätuoliin tai muihin apuvälineisiin, muistuttaa kirjoittaja.
TS/Tuula Heinilä
Pyörätuolissa istuu mies, nainen, tyttö, poika...joka ansaitsee arvoisensa kohtelun, sillä kuka tahansa voi joutua joskus syystä tai toisesta turvautumaan pyörätuoliin tai muihin apuvälineisiin, muistuttaa kirjoittaja.

Käytän liikkumisen apuvälineenä pyörätuolia ja tiedustelin 1.9.2003 Sampo Pankin Yliopistonkadun uuden katutason konttorin avajaispäivänä puhelimitse, miten uudessa konttorissa on mahdollista asioida pyörätuolilla. Puheluun vastannut virkailija kertoi, että "pyörätuolipotilaille, laina-asiakkaille ja sijoittajille palvelut on toisessa kerroksessa ja sinne pääsee hissillä".

Reagoin oitis virkailijan lausumaan ja kerroin mielipiteeni potilas-sanasta tässä yhteydessä, jolloin virkailija pyyteli anteeksi lausumaansa.

Potilas-sanan käyttö henkilöstä on mielestäni mahdollista vain julkisen terveydenhuollon palveluiden käytön yhteydessä.

Henkilön nimeäminen potilaaksi on kaikissa muissa yhteyksissä ihmisarvoa alentavaa. Pyörätuoli on apuväline. Ei ehkä kooltaan pienimmästä päästä, mutta kuitenkin. Yhdistettäessä potilas-sana apuvälineeseen, saadaan aikaan myös muita sanahirviöitä. Olkoon sitten apuvälineen tarve syntynyt joko tapaturmaisesti tai sairaudesta johtuen. Miltä siis kuulostaisivat esimerkiksi silmälasipotilas, piilolinssipotilas, kävelykeppipotilas, rollaattoripotilas...tai vaikkapa vain automaattivaihdepotilas henkilön ajaessa automaattivaihteistolla varustetulla autolla.

Asiakas on taas henkilö tai organisaatio, joka tekee tuotteesta tai palvelusta ostopäätöksen kaikilla muilla elämän alueilla, niin pankkimaailmassa kuin yksityisessä terveyden huollossakin.

Mitä mieltä olette esimerkiksi, siitä jos pyörätuolissa istuen yrität hoitaa asiaasi kaupassa, virastossa jne. ja sinulle puhutaan pääsi yli avustajallesi, jolla kuitenkaan ei ole osaa ei arpaa ostopäätöksen tekemisessä. Tai kuten eräs taksinkuljettaja kertoi minulle opettavaisen tarina, "nuori aloitteleva kuljettaja sai kerran kyytiin pyörätuolilla liikkuvan mummon. Liikkeelle lähdettyään kuljettaja kääntyi kyydissä olevan mummon puoleen ja kysyi, paljonko yleensä veloittavat pyörätuolista lisähintaa? Mummo tähän hetken mietittyään vastasi kysyen paljonko lisähintaa olette yleensä jaloista veloittaneet?"

Kykenemättömyys kohdata erilaisuutta on asennevammaisuutta, joka johtaa muita syrjivään käyttäytymiseen. Asennevammaisille neuvoksi ja väärien asenteiden poistamiseksi auttaa, se että ihminen nähdään ihmisenä ja persoonallisena henkilönä. Ulkonäkö, vaatteet ja apuvälineet ovat osa persoonaa, mutta esimerkiksi pyörätuolissa istuu kuitenkin mies, nainen, tyttö, poika....joka ansaitsee arvoisensa kohtelun, sillä kuka tahansa voi milloin tahansa joutua joskus syystä tai toisesta turvautumaan pyörätuoliin ja muihin apuvälineisiin selviytyäkseen elämässä eteenpäin.
Kari Närvänen