Myrkyllisten ruoppausmassojen
dumppaukset mereen lopetettava

TS/Jenni Gästgivar<br />Ruoppausmassat pitäisi käsitellä ennen mereen upottamista niin etteivät myrkyt pääse vaikuttamaan haitallisesti meriekosysteemiin, sanovat kirjoittajat.
TS/Jenni Gästgivar
Ruoppausmassat pitäisi käsitellä ennen mereen upottamista niin etteivät myrkyt pääse vaikuttamaan haitallisesti meriekosysteemiin, sanovat kirjoittajat.

Merien pohjasedimentit kuvaavat ihmistoiminnan myrkyllisten aineiden päästöjä. Siksi sedimentit suurten kaupunkien ja teollisuuslaitosten ulkopuolella sisältävät erittäin korkeita pitoisuuksia ympäristömyrkkyjä. Onneksi nämä myrkyt pysyvät sedimenteissä - kunnes näillä riskialueilla aloitetaan ruoppauksia.

Turun ja Naantalin edustalla on suunnitteilla uusia ruoppauksia vaikka alueen sedimenteistä on mitattu erittäin korkeita tributyylitina (TBT) -pitoisuuksia. Muita myrkkyaineita ei ole edes mitattu. TBT:ä on käytetty myrkkymaaleissa laivojen pohjissa. Niinpä TBT-pitoisuudet ovat erittäin korkeita telakoiden ja satamien ulkopuolella.

TBT on myrkky, jonka tieteellisissä tutkimuksissa on havaittu olevan ns. hormonihäirikkö. Se aiheuttaa simpukoissa sen, että naarassimpukoilla kasvaa penis, mikä taas häiriöittää simpukoitten lisääntymiskykyä. Kalat syövät simpukoita, niinpä on hyvin todennäköistä, että myös kalat ja muut eliöt meressä kärsivät TBT:n myrkyllisyydestä!

Hormonihäiriköt ovat erittäin salakavalia myrkkyjä, koska rannalla ei näe "hälyttäviä" kuolleita kaloja, vaan luonto kerta kaikkiaan kuolee hitaasti pois silmiemme edessä, kenenkään tietämättä mistä eliöstön ja kalojen häviäminen johtuu. Vastaavien myrkytysten uhreinahan ovat olleet mm. Itämeren hylkeet ja merikotka.

Viranomaiset eivät tähän päivään mennessä ole asettaneet läjitettävien massojen TBT -pitoisuuksille raja-arvoja, vaikka TBT on tiedetty myrkylliseksi jo yli kaksikymmentä vuotta. Pohjois-Airistolle ollaan viimeisten vuosien aikana vapaasti dumpattu myrkyllisiä pohjasedimenttejä.

Kysymys kuuluukin, mitä vahinkoja eliöstölle ja kalastukselle jo tehdyt myrkyllisten ruoppausmassojen dumppaukset Airistolla ovat tehneet? Pohjois-Airisto on ollut, ja pitäisi olla, eräs Varsinais-Suomen tärkeimmistä silakan kutualueista.

On aika ihmeellistä, että kun Itämeren ympäristötyö on jo niin pitkällä, että kalojen PCB- ja dioksiinipitoisuudet ovat alentuneet yli 70 prosenttia ja DDT-(DDE) pitoisuudet jopa yli 95 prosenttia, viranomaiset edelleen sallivat myrkyllisten sedimenttien dumppaukset. Siitä huolimatta, että massojen myrkkypitoisuudet ovat olleet tiedossa jo jonkin aikaa.

Näyttää siltä, että vahvat taloudelliset tosiasiat asetetaan ympäristönsuojelun edelle. Myrkyllisten ruoppausmassojen dumppaukset tulisi lopettaa ja käsitellä massat niin etteivät myrkyt pääse vaikuttamaan haitallisesti meriekosysteemiin. Vuosikymmeniä vanhat PCB-päästöt ovat aiheuttaneet ongelmia Itämeren hylkeille ja merikotkille myös silakankalastajille. Miten käy TBT:n kanssa tulevina vuosina, voidaanko Airistolta pyydettyä kalaa enää käyttää ihmisravintona?
Kaj Mattsson
Åbolands Fiskarförbund
2Petri Rannikko
L-S Kalatalouskeskus ry