Kansallinen terveysprojekti
tehdään yhdessä

Kansanedustaja Eero Akaan-Penttilä (kok) toteaa Turun Sanomille antamassaan haastattelussa, "ettei kunnilla ole varaa toteuttaa kansallista terveysprojektia" (TS 22.8.). Samalla kansanedustaja Akaan-Penttilä toteaa, että valtiolta saattaa rahaa löytyäkin. Kansanedustaja Akaan-Penttilä on eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja.

Terveydenhuolto oli eduskuntavaalien keskeisiä teemoja ja on pysynyt julkisessa keskustelussa myös vaalien jälkeen. Hallitus on sitoutunut vahvasti kansalliseen terveysprojektiin. Sen toteuttaminen on eräs hallitusohjelman keskeisimpiä asioita. Sitoutuminen on tarkoittanut myös sitä, että kansalliseen terveysprojektiin on varattu riittävät voimavarat ensi vuoden budjetissa ja tulevissa kehysbudjeteissa.

Valtion rahoitus kuntien järjestämiin peruspalveluihin nousee ensi vuonna merkittävästi. Valtionosuuksia lisätään 140 miljoonalla eurolla vuonna 2004. Kokonaisuudessaan ne nousevat kuluvaan vuoteen verrattuna lähes 10 prosenttia, kun huomioidaan veromenetysten kompensoimisen ja indeksikorotusten vaikutukset. Indeksitarkistukset tehdään nyt 75 prosenttisesti, kun ne on kolmena viime vuonna tehty 50 prosenttisesti. Veromenetysten kompensointi on merkittävä käänne kohti vakaampaa kunta-valtio -suhdetta.

Kuntatalouden näkymät eivät silti vielä ole valoisat. Terveydenhuoltoon tarvittava lisärahoitus on vuoteen 2007 mennessä on 900 miljoonaa euroa. Tästä 200 miljoonaa on arvioitu saavutettavan rakennemuutoksin. Tarvittava lisärahoitus, 700 miljoonaa euroa, jakautuu tasan kuntien ja valtion maksettavaksi. Kansallisen terveyshankkeen toteuttamisessa tarvitaan siis sekä valtion että kuntien vahvaa kehittämistahtoa.

Mielestäni terveydenhuoltomme on perusrakenteiltaan kunnossa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö olisi korjattavia asioita. Niitä on tunnistettu hyvin kansallisessa terveyshankkeessa ja sen toimeenpanossa. Epäkohtia, kuten lääkäripulaa, on ryhdytty korjaamaan. Hyviksi havaittuja paikallistason käytäntöjä ja malleja pyritään levittämään eri puolille maata.

Kansallisen terveysprojektin keskeisiä päämääriä ovat perusterveydenhuollon vahvistaminen, terveyden edistäminen ja potilaiden hoitoon pääsyn nopeuttaminen. Terveydenhuollon laadun ja rahoituksen turvaaminen tuleville vuosikymmenille on yhteistyön paikka meille kaikille.
Liisa Hyssälä
Peruspalveluministeri (kesk)