Kunnon lääkkeet

Kirjoittaja on turkulainen maalarimestari Eevi Raunio.
Kirjoittaja on turkulainen maalarimestari Eevi Raunio.

Kirjoittajavieras-kolumni Eevi Raunio:

Lääkäri määräsi minulle silmätippoja ja ennen lääkkeen käyttöönottoa tutustuin huolella sen haittavaikutuksiin. Luettelo käsitti 40 erilaista oiretta, yksi niistä oli unettomuus. Viikon käytön jälkeen ei mitään kummempia oireita ollut ilmaantunut, mutta sitten tuli uneton yö. Tosin uskon yövalvomisen menevän enemmän joulunpyhien ylensyönnin ja vuorokausirytmin sekaisin menon tiliin kuin lääkkeen haittavaikutukseen.

Aamulla lehteä lukiessani huomasin ilmoituksen, jossa haettiin koekaniineita unettomuustutkimukseen, mutta yhden yön valvomisen perusteella en katsonut olevani sopiva henkilö ko. tutkimukseen. Myös epäilytti millaista unihiekkaa olisi tarjolla ja ellei se olisikaan minulle sopivaa, kuka silloin suojelisi minua? Onkohan olemassa koekaniinien vapautusliike?

Kerran olin tuttavani luona kyläilemässä Helsingin ydinkeskustassa ja kun yön tullen uni pakeni silmästä luulin sen ensin johtuvan liikenteen ja lauantai-illan äänekkään nuorison aiheuttamasta melutason noususta. Myöhemmin minulle selvisi, että kyseessä olikin väärä unihiekka. Tuttavani on sen verran isokenkäinen, että unihiekkakin on sepeliä.

Pikku Kakkosen unihiekka on osoittautunut juuri minulle sopivaksi. Otan aina iltatorkut Pikku Kakkosen aikaan ja siihen minulla on jo vuosien kokemus.
Televisiosta tuli kerran sketsi, jossa Fredin esittämä nainen kyseli myyjältä yhdenkoon sukkahousuja. Myyjä vastasi, ettei meillä ole rouvalle sopivia yhdenkoon sukkahousuja.

Samanlainen tuntemus tuli, kun yritin löytää Turku Liikkeelle -lehdestä itselleni sopivaa liikuntamuotoa. En tiedä puuttuiko minulta luetun ymmärtäminen vai oliko sopivan liikuntamuodon puuttuminen mahdollinen tekosyy saada rauhassa löhöillä kotona. Tai jos sittenkin hankkisin kuntopyörän ja polkisin sillä, niin kuin mainoksissa huristellaan. Yks kaks kunto nousisi kohisten ja joulukilot karisisivat kolisten.

Kerroin ratkaisustani työkaverille, joka sanoi: "Et ole soittanut sinne liikuntavirastoon?" No en. Olin pakotettu soittamaan liikuntavirastoon, josta sain seikkaperäisen selostuksen mitkä mahdollisuudet liikuntaan minulla olisi. Koska kuullun ymmärtäminen sujui eli sain kunnon lääkkeet liikuntaan unohdin mainokset kuntopyörästä. Miten käy nyt iltatorkkujen? Ehkä olen pakotettu lyhentämään torkut kymmeneen minuuttiin.
Taloyhtiöömme hankittiin vuosia sitten kaide ulkorappusiin vähentämään asukkaiden liukastumisia rapuissa. Päivällä lumi sulaa parvekkeilta ja vesi tippuu rapuille, jossa se yöllä jäätyy kiitoradaksi. Siinä sitten helposti liukastuu ellei pidä kaiteesta kiinni. Tässä iässä ei käytetä kaidetta enää liukumäkenä niin kuin nuoruudessa koulun kaiteita, sitä on oppinut vanhemmiten ja rajattomien silmälasien myötä käyttämään kaidetta oikein. Täytyy olla varovainen, ettei luut katkeile. Vaikka maitotuotteet ja liikunta auttavat, on varovaisuus sekä kunnon jalkineet turvallisuustekijä.

Lehdessä oli kyllä ilmoitus osteoporoositutkimukseen osallistumisesta. En arvannut sinne ilmoittautua, kun ei ole varmaa tietoa ihmiskoekaniinin suojeluyhdistyksen olemassaolosta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.