Kirjoittajavieras-kolumni Stephen Brady:
Monimuotoinen Australia

Kirjoittaja Stephen Brady on Australian Suomen-suurlähettiläs asemapaikkanaan Tukholma.
Kirjoittaja Stephen Brady on Australian Suomen-suurlähettiläs asemapaikkanaan Tukholma.

Australian päivää vietetään lauantaina sen päivän muistoksi, kun yhdentoista aluksen laivuetta komentanut kapteeni Arthur Phillip, Australian ensimmäinen kuvernööri, 214 vuotta sitten pystytti Britannian lipun Sydneynlahdelle.

Ensimmäisen kerran muistojuhlaa vietettiin 26. tammikuuta 1808, ja 1817 kuvernööri Macquarie ehdotti mantereen nimen muuttamista Uudesta-Hollannista Australiaksi.

Päivä on kunnianosoitus monipuoliselle Australialle, josta 150 etniseen ryhmään ja kansallisuuteen kuuluneet ihmiset rakensivat valtion. Vuodesta 1945 lähtien Australia on ottanut vastaan 5,7 miljoonaa siirtolaista, ja joka neljäs 19-miljoonaisesta väestöstä on syntyisin muualta.

Maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan ruoka- ja muun kulttuurinsa, kielensä ja taitonsa, joita kaikkia käytettiin tehokkaasti hyödyksi Sydneyn olympialaisissa syyskuussa 2000.
Suomalaiset, jotka ovat valinneet Australian uudeksi kotimaakseen, ovat antaneet oman arvokkaan panoksensa nykypäivän monikulttuuriselle Australialle.

Monelle suomalaiselle Australia on tuttu matkailun tai perhesiteiden välityksellä, mutta ensimmäinen muistiinpano suomalaisesta kävijästä on jo 1730-luvulta, jolloin turkulaissyntyinen luonnontieteilijä Herman Dietrich Sporing purjehti kapteeni Cookin laivassa miehistön jäsenenä Australian itärannikolle. Tästä muistuttaa Sporingin nimikkokatu pääkaupungissa Canberrassa.

Yhteydet lisääntyvät jatkuvasti ja nykyään Australiassa on kolmanneksi suurin ulkomailla asuva suomalaisyhteisö. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan tämänkuinen vierailu Australiaan on omiaan lujittamaan maiden suhteita.
Syntyperäisten australialaisten ja maahanmuuttajien myötävaikutuksella Australia on saavuttanut kansainvälistä mainetta taiteiden, tieteen, sivistyksen ja urheilun aloilla.

Yli 180 000 opiskelijaa kaikkialta maailmasta saapuu vuosittain Australiaan opiskelemaan maan johtavissa yliopistoissa, ammattioppilaitoksissa, liikealan ja englannin kielen kouluissa. Australian kansainvälisten opiskelijoiden lukumäärä on nykyään englantia puhuvan maailman kolmanneksi suurin.

Monet ovat "löytäneetkin" Australian turismin ja siirtolaisyhteyksien kautta, mutta myös eurooppalaiset yritykset pitävät maata houkuttelevana sijoituskohteena ja päämajana Tyynen valtameren alueen operaatioilleen.

Australialla on maailman vankimpiin kuuluva talous, joustavat työmarkkinat, ammattiammattitaitoista ja monikulttuurista työvoimaa, sekä korkea teknologia-aste. Palveluelinkeinot muodostavat nykyään 64 prosenttia maan talouselämästä. Finanssi- ja yrityssektorien osuus Australian talouselämästä onkin kaksi kertaa suurempi kuin maatalouden ja kaivosteollisuuden osuus yhteensä.

Suomen yhdentyessä EU:hun ja sen instituutioihin yhä tiiviimmin ja Australian keskittyessä suhteisiinsa aasialaisella Tyynen valtameren alueella, on tärkeää, ettemme kadota näkyvistä mahdollisuuksia laajentaa ja syventää maidemme välistä suhdetta.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.