Rakennusliike yhteiskunnallisena toimijana

Arvoisa yleisönosastokirjoittaja, haluamme vastata kirjoitukseenne otsakkeella "Stalinistit Rettiginrinteen kaavaa vastustamassa" sen viimeisen kappaleen meihin kohdistaman arvioinnin vuoksi.

Skanskalla on toimintajärjestelmä, joka ottaa huomioon periaatteet, joihin kirjoituksessanne viittaatte. Skanska Länsi-Suomi Oy rakennusliikkeenä on palveluyritys, jonka tehtävänä on tuottaa käyttäjien tarpeisiin soveltuvia tuotteita. Pääasia ei ole rakennusten pystyttäminen, vaan kysyttyjen palvelujen mahdollistaminen. Näin on laita myös Rettiginrinteen tapauksessa. Olemme toteuttamassa kysynnän mukaista asumista tyydyttävää kohdetta.

Rakennusliike, kuten kaikki muutkin yhteiskunnalliset toimijat, on asettanut toimintatapansa voimassaolevien lakien ja määräysten puitteisiin. Yksi tärkeimmistä puitteista, joka rakentamista ohjaa, on kaavoitus. Vasta määrämuotoisen prosessin jälkeen vahvistunut kaava suo rakennusliikkeelle mahdollisuuden toteuttaa hankkeita, joilla vastataan markkina-alueen kysyntään. Koska kaavaprosessit ovat pitkäkestoisia ja päätösvalta on kunnallisella luottamusmiesjärjestelmällä, ei rakennusliike pääsääntöisesti ota kaavoitusriskiä. Tämä tarkoittaa, ettei rakennusliike useinkaan osta raakamaata, vaan hankkii omistukseensa tulevia tarpeita varten kaavoitettuja tontteja.

Näin on Skanskan kohdalla asianlaita myös Rettiginrinteen tapauksessa. Ostaessaan Turun kaupungin 2. kaupunginosan korttelin 3 tontin nro 9 Polar Kiinteistöt Oyj:ltä 30.5.2000 allekirjoitetulla kauppakirjalla oli kaupunginvaltuusto hyväksynyt mainittua tonttia koskevan asemakaavan, joka oli kauppahetkellä ministeriön vahvistettavana. Vahvistus oli tarpeen, koska kaava on syntynyt ennen uuden maankäyttö- ja rakennuslain voimaantuloa. Eräiden valitusten jälkeen lopullisen lainvoiman kaava sai 4.9.2001, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi tehdyt valitukset.

Kaavassa vahvistettu rakennusoikeus suo mahdollisuuden toteuttaa tontille kysyntää vastaavan asuntotuotteen. Paljon vähemmälle huomiolle on jäänyt kaavaan sisältyvät muut vaatimukset.

Lähes kaikki tontilla sijaitsevat vanhat, pääosin 1800-luvulta peräisin olevat rakennukset on määrätty suojeltaviksi kaavamerkinnällä sr. Tämän lisäksi uudisrakennusten alle jäävät tontin osat on säädetty museoviraston tarkemmin määrittelemällä tavalla tutkittaviksi. Näiden molempien vaateiden osalta Skanska lähti liikkeelle välittömästi tontin siirryttyä sen omistukseen. Työt, jotka eivät suoranaisesti palvele tontin uudiskäyttöä, ovat tähän päivään mennessä vaatineet Skanskalta noin 1,0 miljoonan euron panostuksen.

Skanska kantaa yhteiskunnallisen vastuunsa suurena työnantajana ja yhteiskunnan kehittäjänä. Tämän tulee tapahtua kannattavasti. Ilman taloudellista tulosta ei ole jatkuvuutta sen paremmin yrityksellä itsellään kuin sen työntekijöilläkään.
Timo Roine Toimitusjohtaja
Skanska Länsi-Suomi Oy

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.