Kirjoittajavieras-kolumni
Liisa Hyssälä
Tapahtuu tänä vuonna

Kuluvan vuoden valtion budjetin vaikutuksia kansalaiset pääsevät pikkuhiljaa maistelemaan. Miltei sananmukaisesti näin; suun terveys useimmilla kohenee viimeistään loppuvuonna, kun hammasuudistus astuu kokonaan voimaan. Tämän vuoden alusta jo kaikki 1946 tai sitä myöhemmin syntyneet saavat tuettua hammashoitoa.

Jos pääsee terveyskeskukseen, niin pääsee ehkä vähimmillä kustannuksilla. Yksityishoitoakin sairausvakuutus korvaa jo suurimmalle osalle ja marraskuun alusta lukien myös v. 1946 ennen syntyneille.

Oman hammaslääkäriurani aikana huomasin, että kustannukset ovat suurin syy, että hoitoon ei voida hakeutua. Hoidon tarve sen sijaan on suurta. Onneksi nyt on helpotusta jo tullut!

Paljon vielä tarvitaan kehittämistä tällä saralla. Proteeseja olisi syytä korvata. Niiden uusiminen hidastuu, koska pienet eläkkeet eivät anna myöten useiden satojen eurojen kustannuksia.
Eläkeläisille tuli helpotusta, kun ylimääräinen sairausvakuutusmaksu aleni vuoden alusta 0,8 penniä äyriltä ja loputkin 0,4 penniä poistuu ensi vuonna, päätökset tehtiin markoissa, euroina nämä summat eläkkeessä kuitenkin näkyvät.

Sen sijaan kauan kaivattu kahteen kertaan leikatun pohjaosan palautus tapahtuu liian hitaasti. Vasta ensi vuoden loppupuolella on jotakin tulossa. Korvaus ei ole takautuva, eikä välttämättä täysimääräinen. Tämä tulee olemaan usealle pettymys, samoin kuin se, että korjauksen ulkopuolelle jää vielä yli 200 000 muuta eläkeläistä, joilta kansaneläkkeen pohjaosa otettiin kokonaan pois. Hekin ovat eläkkeensä maksaneet, tehtyä leikkausta ei voi millään puolustaa.

Kansaneläke laahaa työeläkkeistä jäljessä erilaisesta indeksin laskutavasta johtuen. Tasokorotukset ovat olleet lisäksi olemattomat. Reilut korotukset olisi saatava pieniin eläkkeisiin jo siksi, että Tilastokeskuksen mukaan eläkeläisistä on peräti 30 prosenttia tulotasoltaan tosi heikossa ryhmässä.
Varsinais-Suomessa on vireitä karjalaisseuroja, tänne asettui laaja väestö sodan jälkeen. Se on vilkkaassa vuorovaikutuksessa luovutetun Karjalan kanssa.

Heimon väkeä ilahduttanee budjetin Karjala-osuus. Viipuriin perustettiin viime vuonna Viipuri-keskus. Se toimii kansalaistoiminnan, kulttuurin ja tiedotuksen kehtona. Se palvelee myös alueella matkailevia. Keskus tarjoaa tietoa alueen historiasta ja elämäntavasta. Se järjestää tapahtumia tutuissa paikoissa, Monrepos-puistossa, Viipurin linnassa ja Aallon kirjastossa. Eduskunta myönsi tukea tälle työlle 42 000 euroa.

Sivistysjaostossa kannoimme huolta myös karjalan kielen asemasta. Merkittävä osa karjalaisväestöstä on puhunut karjalaa yli vuosituhannen ajan. Karjalaa puhui 1930-luvun lopulla sittemmin luovutetuissa Raja-Karjalan pitäjissä arviolta 30 000-40 000 henkeä. Katsoimme, että on tarpeellista selvittää karjalan kielen nykyinen asema.

Karjalaisuutta lähellä on myös ortodoksinen uskonto. Ortodoksista teologian opetusta on Joensuun yliopistossa annettu kymmenen vuotta. Valtiovarainvaliokunta halusi vahvistaa tätä myöntämällä opetukseen lisärahoitusta.

Kirjoittaja Liisa Hyssälä on keskustan kansanedustaja, valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja sivistys- ja tiedejaostojen jäsen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.