Tuomiokirkkotori ei kaipaa lisäkoristelua

TS/Tuula Heinilä<br />"Paras muistomerkki marttyyripiispa Henrikille, Suomen apostolille, on elävä ja toimiva kirkko, jota hän vuonna 1155 saapui Suomeen organisoimaan", Antti Lehtinen kirjoittaa.
TS/Tuula Heinilä
"Paras muistomerkki marttyyripiispa Henrikille, Suomen apostolille, on elävä ja toimiva kirkko, jota hän vuonna 1155 saapui Suomeen organisoimaan", Antti Lehtinen kirjoittaa.

Tuskin on Turun tuomiokirkon lähiympäristö saatu rauhoitetuksi ja kirkon edusta kunnostetuksi, kun aletaan pohtia, miten "liian autio" Tuomiokirkkotori saataisiin elävöitetyksi. Aloitteen tekijänä on Olavi Koivukoski.

Koivukoski tuo esille 13.1. TS:ssa julkaistussa kirjoituksessaan kaksikin mahdollisuutta Tuomiokirkkotorin koristamiseksi: suihkulähteen tai piispa Henrikin ja kristinuskon Suomeen tulon muistomerkkikilpailussa kolmannen palkinnon saaneen Stefan Lindforsin ehdotuksen suurikokoisen valotähden upottamiseksi torin pintaan.

Rohkenisin olla kummankin vaihtoehdon toteuttamisesta eri mieltä. Turun tuomiokirkon 700-vuotisjuhlaa valmisteleva toimikunta päätti järjestää kutsukilpailun em. muistomerkin pystyttämiseksi Turun kaupungin osoittamalle paikalle Tuomiokirkkotorin alueelle.

Asia tuli esille tavatessani kilpailuun kutsutun kuvanveistäjän Laila Pullisen Nykytaiteen museo Kiasman avajaisissa. Pullinen kertoi pitävänsä muistomerkille osoitettuja paikkavaihtoehtoja tuomiokirkon läheisyydessä virheellisinä ja sanoi jopa harkitsevansa kilpailusta pois vetäytymistä sen vuoksi.

Aivan samaa mieltä oli Stefan Lindfors. Hän toivoi, että harkittaisiin vielä muistomerkin sijoittamista Aurajoen toiselle puolelle, kauemmaksi tuomiokirkosta.

Ehdottoman kielteisesti uusien muistomerkkien sijoittamiseen tuomiokirkon läheisyyteen on koko ajan suhtautunut eläkkeellä oleva valtionarkeologi C.J. Gardberg, joka kävi kerran oikein laskemassa kirkon ympäristössä olevat patsaat ja laatat ja päätyi yli 20:een. Kun olin tutustumassa muistomerkkikilpailun kilpailutöihin professorien Erik Bergin ja Kauko Lehtisen kanssa, sain kuulla heidän olevan samaa mieltä Gardbergin kanssa.

Kauko Lehtinen ihmetteli, miksei Pyhän Henrikin ja kristinuskon Suomeen tulon muistomerkkiä sijoiteta tuomiokirkosta katsottuna Aurajoen vastakkaiselle puolelle. Lönnrotinpuistossa, ev.lut. seurakuntien toimitalon ja joen välissä ei ole ainoatakaan julkista taideteosta. Olisiko tänä Elias Lönnrotin syntymän 200-vuotisjuhlavuonna sopiva aika pystyttää hänen nimeään kantavaan puistoon kristinuskon Suomeen tulon muistomerkki. Tunnetaanhan kansalliseepoksemme Kalevalan luoja myös virsirunoilijana.

Ja mitä tulee kansallispyhimyksemme muistomerkkiin, sellainen meillä jo on: Turun tuomiokirkko, jonka toisena suojeluspyhimyksenä paavi Bonifacius VIII mainitsee kirjeessään vuodelta 1296 Pyhän Henrikin. Kirkosta jopa käytettiin keskiajalla nimitystä Pyhä Henrik. Tavallinen rahvas kutsui kirkkoa kansanomaisesti nimellä Henrikki.

Paras muistomerkki marttyyripiispa Henrikille, Suomen apostolille, on kuitenkin elävä ja toimiva kirkko, jota hän vuonna 1155 saapui Suomeen organisoimaan. Täyttyköön avara Tuomiokirkkotori nyt ja tulevaisuudessa Jumalan sanan kuuloon kiiruhtavasta kirkkokansasta. Siinä on kyllin koristusta niin torille kuin kirkollekin.
Antti Lehtinen
Pyhän Henrikin pyhiinvaellusyhdistyksen ja Pyhän Henrikin kappelin kannatusyhdistyksen jäsen

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.