Hyvinvointiyhteiskunta elää veroilla

TS/Karoliina Hjelm
TS/Karoliina Hjelm

Kansainvälistyneiden yritysten pääjohtajat ovat nostaneet julkiseen keskusteluun suomalaisen verotuksen. Pääjohtaja Jorma Ollila antoi viisi vuotta aikaa uudistaa yritys- ja palkkaverotusta kilpailukykyisempään suuntaan. Samaan yhtyi Nordean Vesa Vainio.

Heidän kannanottojaan on jossain määrin tulkittu myös uhkailuksi. Itse en asiaa niin koe. Ymmärrän sen, että kun kyseessä on yritys Nokia, jonka omistuksesta vain noin kymmenen prosenttia on suomalaisilla, Suomessa toimivalla suomalaisella pääjohtajalla on aivan erityinen huoli yrityksen päätoimintojen jatkossakin pysymisestä Suomessa.

Yhtiökokouksissa valtaa käyttävät omistajat. Omistajat haluavat mahdollisimman suuren nettotuoton sijoitukselleen. Amerikkalaisen eläkerahaston edustaja ei ajattele suomalaisittain, kuten pääjohtaja Jorma Ollila. Amerikkalainen yhtiökokousedustaja ei myöskään osaa arvostaa niitä kansallisia panostuksia, joita Suomessa on tehty it-toimialan huiman kehityksen tueksi. Kiittämättömyys on maailman palkka.

Hallituksessa on tehtävä todennäköisyyslaskelma, mikä on kansantalouden ja valtiontalouden kannalta tässä tilanteessa viisaampaa. Meidän tulee joko joustaa ja säilyttää tai menettää ja korottaa entisestään jäljelle jäävän veropohjan verotusta.

Miksi Suomessa on korkea verotuksen taso? Vastaus siihen on, että meillä menot ovat liian suuret. Mistä menot muodostuvat, sillä kansalaiset eivät koe saavansa yhteiskunnalta edes sitä, mitä itse katsovat saaneensa aikaiseksi? Mielestäni merkittävin syy tähän tilanteeseen on valtion suuri velkataakka ja veloista johtuvat korkokulut sekä valtion hallinnon hallitsematon kasvu.

Toiseksi työttömyys on edelleen liian korkealla tasolla. Kun korkokulut ja työttömyydestä johtuvat kustannukset lasketaan yhteen, tuloksena on se, että valtion budjetista noin neljäsosa käytetään korkoihin ja työttömyydestä johtuviin kustannuksiin. Suureksi kasvaneet erillismenot nakertavat hyvinvointiyhteiskunnan perustaa, jota kansalainen ei voi olla huomaamatta.

Uskon, että hallitus tiedostaa ongelmakentän, mutta ei ole kyennyt toimimaan työttömyyden alentamiseksi, vaikka Suomen kansantalous on kasvanut Ahon hallituksen loppuajoista lähes seitsemän vuoden ajan. Tosin juuri nyt talous ei enää kasva. Tästä johtuen työttömyys onkin kääntynyt kasvuun.

Erillinen kysymys työttömyydestä on esitettävä työvoimaministeriölle. Miksi työministeriössä järjestetään koulutusta vain koulutuksen vuoksi, eivätkä avoimet työpaikat täyty? Kysyessäni työvoimaviranomaisilta, miksi yrittäjien avoimiin työpaikkoihin ei löydy työntekijöitä, vastaus on: tarjottu työ ei ole muodikasta.

Tämä ei voi olla peruste työstä kieltäytymiseen, vaan näissä tapauksissa vastuu kuuluu työvoimaviranomaisille. Mielestäni kaikkien kansalaisten työhön kyetessään ja töitä tarjolla ollessa on tartuttava töihin ja sosiaaliturva on jätettävä vasta toissijaiseksi ratkaisuksi.

Valtionvarainministeri Sauli Niinistö on viime vuosina nostettu talousmiesten kastissa korkealle. Hän on määrätietoisesti pyrkinyt noudattamaan tiukkaa budjettipolitiikkaa. Hänen ansiokseen on laskettu myös valtion velan lyhentäminen. Varsinaisella budjettiylijäämällä ei valtion velkaa tosin ole juurikaan lyhennetty, vaan lyhentäminen on edelleen tapahtunut valtion omaisuutta myymällä.

Valtionvarainministerin tiukasta säästölinjasta saattaa osaltaan johtua korkea työttömyys. Hänhän olisi voinut ja voisi talousmiehenä ottaa yhdeltä ministeriöltä ja antaa toiselle, joka olisi kokonaisedun mukaista.

Esimerkiksi työministeriön hallinnonalalta voisi hyvinkin siirtää 150 miljoonaa euroa sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalle, jolloin terveydenhuollon ja sosiaalitoimen aloilla voitaisiin työllistää kymmenentuhatta uutta työntekijää.

Näin ammatin itselleen hankkineet ihmiset pääsisivät koulutustaan vastaavaan työhön. Kansalaiset saisivat nopeamman ja paremman hoidon, joka olisi kaikkien yhteinen etu.
Mauri Salo
kansanedustaja (kesk)

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.