Viiden dollarin miehet

Jari Rantanen
Jari Rantanen

Teollisuuden ja Työnantajain TT:n tuore yrityskysely (TS 11.1.) sisälsi huolestuttavan uutisen vuokratyövoiman käytön lisääntymisestä nyt myös teollisuudessa. Huoleen ei olisi aihetta, jos meillä olisi vuokratyön ehtojen sääntelyyn ja valvontaan riittävät välineet. Mutta näin ei ole.

Vuokrauksen luvanvaraisuus muutettiin ilmoitusmenettelyksi työvoimapalvelulain myötä ja samalla viranomaisvalvonnan ote kirposi ja ammattiliittojen mahdollisuus tukeutua siihen.

Uusi työsopimuslaki toi kaivattua selkeyttä vuokratyöhön sovellettavan työehtosopimuksen osalta ja vahvisti työehtojen tason käyttäjä-yrityksessä sovellettavan työehtosopimuksen mukaisiksi. Mutta vaille valvontasäännöksiä jäi edelleenkin ulkomailta Suomeen työvoimaa vuokraavan järjestäytymättömän yrityksen toiminta.

Tarvitsee vain asettaa rinnakkain kaksi käynnissä olevaa prosessia, vuokratyövoiman käytön kasvu ja EU:n laajeneminen, niin on helppo ennustaa, missä ovat lähivuosien työehtojen vaikeimmat valvontaongelmat mm. telakkateollisuudessa ja palvelualoilla.

Vasta silloin punnitaan TT:n toimitusjohtajan Johannes Koroman keväällä 1997 SAK:n Emu-seminaarissa ja myöhemmin työmarkkinajärjestöjen yhteisessä Emu-julistuksessa antama vakuutus: TT ei tavoittele nimellispalkkojen alennuksia Emussa.

Viime vuoden lopulla kotiutui jo hyvissä ajoin ennen joulua runsaat sata metallimiestä Helsingin ja Rauman telakoilta. Heidät lomautettiin, koska telakoiden alihankintaa pitkään tehneet yritykset eivät saaneet enää projekteilleen jatkoa. Yrittäjät vaihtuivat ja työntekijät myös. Kysymys oli pyrkimyksestä leikata vakiintuneiden alihankkijoiden urakkahintoja.

Eräälle alihankkijayrityksen vetäjälle kerrottiin, että kyse oli "eräänlaisesta aikuiskoulutuksesta". Aiemmin erikoisosaajiksi kiiteltyjen yritysten tilalle tuli välikäsi, yritys, joka sai urakan, mutta jolla ei ollut omia työntekijöitä. Työntekijät tuotiin virolais-venäläisten yritysten toimesta Virosta ja Pietarin alueelta.

Telakoilla heitä kutsutaan "viiden dollarin miehiksi", koska palkka on tuo 5 dollaria tunnilta ja lisäksi päivittäin kaksi ateriaa, majoitus ja työmatkakuljetukset. Palkkataso on melko tarkkaan puolet työttömiksi työnhakijoiksi ilmoittautuneiden turkulaismiesten palkkatasosta. On ymmärrettävää, että työvoima siirtyy köyhemmästä vauraampaan.

Sen takaa Suomen ja lähialueiden välinen palkkakuilu, tulotason ja hintatason ero. Mutta eihän tässä näin pitänyt käydä toverukset Koroma ja Ihalainen! Ay-liikkeen jäsenille kerrottiin yli 40 alueellisessa tilaisuudessa keväällä ja syksyllä 1997, että kaikkeen on varauduttu ja työehtojen "perälauta" pitää.

Meillä tuli voimaan vuonna 1999 lähes keskusteluitta laki lähetetyistä työntekijöistä, jolla täytettiin vastaavan EU-direktiivin vaatimukset, mutta tehokkaan valvonnan kannalta se on vain varjo muiden EU-maiden; esim. Saksan, Ranskan ja Belgian valvontavälineistä ja sanktioista. Ehkäpä näissä vanhoissa EU-maissa ay-liikkeellä on ollut enemmän aikaa keskittyä työntekijäetujen turvaamiseen kuin meillä Suomessa.

Kuluneen vuosikymmenen aikana olemme hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kolmikantaeliitin puheiden mukaan aina olleet myöhästymässä jostakin junasta. EU-integraation todellisista ongelmista ei ole ollut aikaa eikä tilaa keskustella.
Jyrki Yrttiaho
Metalli 49:n toimitsija

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.