Turku ja Venäjän vaikutus

TS/Marttiina Sairanen<br />Osaako Turku tehdä historiaa nostamalla esiin sen venäläisvaikutuksen, jossa kaupunki ja seutu on pitkään elänyt, pohtii kirjoittaja.
TS/Marttiina Sairanen
Osaako Turku tehdä historiaa nostamalla esiin sen venäläisvaikutuksen, jossa kaupunki ja seutu on pitkään elänyt, pohtii kirjoittaja.

Neuvostoliiton pelottavan valtiokokeilun päättyminen ja Euroopan yhdentyminen ovat luoneet avoimen ilmapiirin maiden ja kansojen välille. Myös venäläisistä on syntynyt markkinatalouden yleistymisen myötä uusia positiivisia mielikuvia. Siksi vanhaa historiankirjoitustakin on alettava tarkistamaan uusista näkökulmista ja ajan uudesta todellisuudesta käsin. Kun tutkii Turun historiaa joutuu havaitsemaan vahvan itäisen kosketuksen. Otan muutamia esimerkkejä.

Sana Turku juontaa muinaisvenäjään ("torgu" eli tori). Matti Klingen meri-valtioteorian mukaan lounaisimman Suomen väestö oli nykyterminologian mukaan virolaisia. Kielitutkimuskin viittaa meren takaisiin yhteyksiin. Meri-liiton keskus oli Virossa ja sillä oli yhteyksiä mm. Novgorodiin.

Turussa ja seudulla on paljon venäläisperäisiä paikannimiä. Vanhin kristillinen sanastomme on idästä (pappi jne.). Sana "rus" viittaa ilmeisesti sanaan ruotsalainen. Esimerkiksi sana veli saattavaa liittyä sanaan venäläinen, ilmaisu olisi tarkoittanut alun perin ystävää.

Keskellä Turkua kaupungin parhaalla paikalla seisoo ortodoksinen kirkko. Ruutukaavan ylileveät Venäjällä tyypilliset kadut ja Turun vanha rakennuskanta kertoo pietarilaisista T-ikkunoista lähtien venäläisvaikutuksesta. Myös kaupungintalon (empiretyylien seurahuoneen) syntyhistoria juontaa eniten Venäjän vaikutukseen.

Turun väestöstä on nykyisin noin 18 % itäisiä veriryhmiä, enemmän kuin missään muualla Suomessa. Tämän taustalla on ainakin se, että venäläisiä sotilaita asutettiin 1800-luvulla turkulaisiin koteihin. Vuonna 1810 Turussa ja lähialueilla oli enemmän venäläisiä sotilaista kuin omaa väestöä. Vuonna 1870 turkulaisista 66 prosenttia kuului köyhälistöön ja venäjänkielistä harrasväkeä oli enemmän kuin suomenkielistä.

Onko jäyhällä ja vaikenevalla länsisuomalaisuudella ja venäläisellä luonteella yhtymäkohtia? Ainakin umpikartanorakentamiseen sekä venäläiseen aitautumiseen sisältyy yhtymäkohtia (lähipiiriin sulkeutuminen).

Turku ja Pietari ovat ystävyyskaupunkeja. Kaunis Pietari on Turulle erittäin merkittävä kaupunki. Turun ystävä presidentti Putin teki jokin aika historiaa laskemalla seppeleen Mannerheimin hautamuistomerkille. Osaako Turkukin tehdä historiaa nostamalla yhtä näkyvästi esiin koko sen venäläisvaikutuksen, jossa kaupunki ja seutu on pitkään elänyt.
Jukka Paaso
Turun Pietari-seura ry:n puheenjohtaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.