Uusi väylä Airistolle

Laivojen nopeusrajoitukset Airistolla ja myös Ahvenanmaan saaristossa Föglön kunnan vaatimalla alueella ovat mahdollista toteuttaa, jos rakennetaan uusi noin 8 m kulkusyvyinen laivaväylä Kihdiltä Kökarin ja Lågskärin pohjoispuolitse Ahvenanmerelle.

Vanha Ahvenanmaan saariston lauttaväylä jäisi veneilyn ja pienalusten käyttöön, uusi väylä linjaliikenteelle. Väylä olisi linjaukseltaan huomattavasti suorempi: linjojen määrä vain puolet nykyisestä. Väylällä tulisi tehtäväksi ruoppauksia Kökarin pohjoispuolella, muutoin väyläalue on todennäköisesti riittävän syvä ja leveä. Väylän rakentamisen kustannukset olisivat 2-4 miljoonaa euroa.

Turun tiepiiri teki 80-luvun alussa aloitteestani väylästä esityksen valtion vesitieohjelmaan vuosiksi 1986-2000. Silja Line ja Viking Line pitivät väylää tutkimisen arvoisena ja etenkin tulevaisuudessa merkittävänä vaihtoehtona Ahvenanmaan ja Ruotsin liikenteessä. Ahvenanmaan maakuntahallitus vastusti kuitenkin hanketta luonnonsuojelullisista syistä: "luonnonsuojelullisesti tärkeitä, vielä häiritsemättömiä alueita tulee suojella laiva- ja veneliikenteeltä". Merenkulkulaitoksen keskushallinto ei ottanut tämän vuoksi hanketta meriväyläohjelmiin.

Väylä olisi suorassa Ruotsin liikenteessä nykyistä lyhyempi ja Maarianhaminan - Ruotsin liikenteessäkin ajallisesti nopeampi, mistä aiheutuisi varustamoille taloudellisia säästöjä. Maarianhaminan sataman käytön ruuhka-aikoina yöliikenteessä voitaisiin ajatella pysähtymistä Kökariin, jolloin ilmeisesti nykyiset Ahvenanmaalla käymisestä aiheutuvat verovapausedut säilyisivät. Hellsön saaren pohjoispuolelle olisi helposti rakennettavissa suojaisa autolauttalaituri. Jatkoyhteydet pääsaarelle hoitaisi yhteysalusliikenne.

Taloudellista hyötyä tulisi myös haveririskin pienentymisestä: eniten onnettomuuksia väylällä on tapahtunut juuri Ahvenanmaan ahtaassa saaristossa, viimeisin karilleajo joulukuussa 2001 Föglön kunnan alueella.

Luonnonsuojelulliset näkökohdat ovat mielestäni uuden väylän alueella paisuteltuja: nykyiset hylkeiden rauhoitusalueet ovat tietääkseni väylästä kaukana, ja laivojen aallokko ei olisi ulkosaaristoalueella suurempaa kuin alueen luontainen merenkäynti. Rannat ovat kalliota, joten eroosiota ei tapahtuisi. Sen sijaan nykyisellä väylällä tapahtuu laivojen aiheuttamaa rantaeroosiota, ja väylä kiertelee saariston sisässä 30 kilometriä pitemmän matkan. Uusi väylä vaatisi luonnollisesti tarkemman ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa objektiivisesti tarkasteltaisiin hankkeen etuja ja haittoja päätöksenteon pohjaksi.
Aimo Lounaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.