Kirjoittajavieras Pertti Hemmilä
Uudet ministerit
haasteiden edessä

Uudet ministerit, maa- ja metsätalousministeri Raimo Tammilehto ja ulkomaankauppaministeri Jari Vilén, ovat vuoden mittaisella ensimmäisellä ministerikaudellaan suurten haasteiden edessä. Sekä WTO-neuvottelut maailmankaupan vapauttamiseksi että EU:n itälaajeneminen sisältävät Suomen ja suomalaisten etujen kannalta kauaskantoisia ja merkittäviä ratkaisuja.

Erityisesti elintarviketalouden osalta ministereillä on puolustettavana suomalaisten oikeus saada jatkossakin kotimaassa, lähellä tuotettuja ja jalostettuja elintarvikkeita. Haasteet ovat valtavia eikä aikaa "sisäänajoon" juurikaan ole.
WTO:n neljäs ministerikokous sopi marraskuussa 2001 maatalouskaupan uuden neuvottelukierroksen aloittamisesta. Tähän sopimukseen sisältyy erityisesti USA:n vaatimus maataloustukien alentamisesta ja kaikkien maataloustuotteiden markkinoille pääsyn edistämisestä kaikissa maissa.

USA tavoittelee esimerkiksi vientitukijärjestelmistä luopumista, mikä olisi suorastaan kuolinisku suomalaiselle elintarviketuotannolle. EU:n vaatimuksesta Euroopan maatalouskaupalle tärkeän maatalouden vientituen poistamista ei kuitenkaan otettu tulevan neuvottelukierroksen asialistalle. Suomen kannalta on merkittävää, että neuvotteluihin sisältyvät myös maaseudun elinvoimaisuuden ja ympäristön säilyttäminen sekä ruokaturvallisuus.

EU:n itälaajenemisen on tarkoitus toteutua ensimmäisen kuuden maan osalta jo tämän vuosikymmenen puolivälin paikkeilla. Ensimmäisinä liittymässä olevien Unkarin, Tsekin tasavallan, Puolan, Slovenian, Viron ja Kyproksen jäsenyysneuvottelut ovat erittäin tärkeässä vaiheessa ja tämän vuoden aikana tullaan tekemään ratkaisuja, jotka vaikuttavat suuresti koko EU:n maatalouspolitiikkaan.

EU:n itälaajenemisen osalta julkisuutta Suomessa on saanut lähinnä työvoiman liikkuvuus ja mahdollinen Suomeen kohdistuva maahanmuutto. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan Suomeen muuttaisi vapaan liikkuvuuden oloissa ensimmäisinä vuosina vajaa 5 000 henkilöä vuodessa ja muutaman vuoden jälkeen muuttoliike supistuisi voimakkaasti. Kaikkiaan Suomeen arvioidaan muuttavan laajenemista seuraavan 30 vuoden aikana noin 43 000 henkilöä.
Maatalouden tuotantokustannukset Suomessa ovat kansainvälisesti vertaillen korkeat. Meillä ei ole varaa siihen, että markkinoilta saatava tuotto verrattuna kustannuksiin edelleen alenisi.

Varsinais-Suomi on koko maan näkökulmasta merkittävää maatalousaluetta. Täällä tuotetaan esimerkiksi 72,5 prosenttia koko maan syysvehnästä ja 41,7 prosenttia kevätvehnästä, sianlihan tuotannossa maakuntamme osuus on noin 25 prosenttia ja kananmunien tuotannossa yli 50 prosenttia. Tätä taustaa vasten maataloustuotannon tukiratkaisut ovat varsinaissuomalaisten kannalta elintärkeitä.

Itälaajeneminen lisää kilpailua, etenkin Puola ja Unkari ovat suuria tuottajamaita, jotka voivat muuttaa merkittävästi koko EU-alueen tuotantotasapainoa.

Tuotannon määrän lisääntyessä meidän valttinamme on maaperän ja elintarviketuotannon puhtaus. Tätä erityisominaisuutta pitää pystyä suojelemaan, ettemme ole tulevaisuudessa Puolan kadmiumpelloilla tuotettujen elintarvikkeiden varassa.
Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.