Työvoimapulassa myytin aineksia

TS/Tuula Heinilä<br />Miten yhteiskuntaa rakennetaan tulevaisuudessa, pohdiskelee kirjoittaja. Hän pelkää Suomea uhkaavan pysyvän suurtyöttömyyden ja monen syrjäytymisen.
TS/Tuula Heinilä
Miten yhteiskuntaa rakennetaan tulevaisuudessa, pohdiskelee kirjoittaja. Hän pelkää Suomea uhkaavan pysyvän suurtyöttömyyden ja monen syrjäytymisen.

Turun Sanomissa on ollut jälleen uutisia Suomea uhkaavasta työvoimapulasta, viimeksi ennen joulua esiteltiin työministeriön näkemyksiä. Mutta miten työvoimaviranomaiset määrittelevät työvoimapulan?

Onko työvoimapula vajetta nykyisin trendikkäästä ja määrittelemättömästä osaavasta työvoimasta vai onko kysymys huutavasta työvoimakadosta, jota tulisi paikata massiivisella ulkomaisella värväyksellä? Huippuosaajistahan on aina pula, varsinkin Suomen yleisurheilussa, mutta tarvitaanko sorviin isänmaan tavallista rahvasta?

Työvoimapulalaskelmat perustuvat omituisiin olettamuksiin. Työvoiman määrän ilmeisesti uskotaan pysyvän vähintäänkin samana ja eläkkeelle siirtyvien tilalle automaattisesti otettavan uusia. Näin ei ole tapahtunut. Teknologia ja globalisaatio tappavat työpaikkoja. Eläköityviä korvaamaan ei ole välttämättä värvätty ketään, vaan tehtävät on jaettu jäljellä olevien kesken tai lopetettu kokonaan. Lama ja IT-alan hurja tuottavuus ovat hävittäneet matalatuottoiset työt, ilmeisesti pysyvästi.

Työvoimapula onkin upea esimerkki sanasta, jolla on kysyntää. Aluksi Suomen nopean taloudellisen kasvun väitettiin ratkaisevan työttömyysongelman. Olisi vain loputon nousu, johon muun maailman meno ei vaikuttaisi mitenkään.

Työministeriö kävi myös surullisen imagokampanjan, jolla työttömyyden vaikutuksia ja laajuutta yritettiin peitellä sekä luoda illuusio tilanteen hallinnasta. Näiden törmättyä seinään uudeksi mantraksi tuli työvoimapula.

Maassa on kuitenkin valtava työttömyys, piilotyöttömät mukaan luettuina. Silti työvoimapulasta on tullut kesästä 1998 lähtien viranomaisten ja poliitikkojen huolenaihe. Totaalinen huutava työvoimapula lyö milloin varmasti vuonna 2000, ehdottomasti vuonna 2002, välillä vuonna 2003, viimeistään vuonna 2005 ja tilastollisesti vuoteen 2010 mennessä. Näitä juttuja esitetään aina kylminä tosiasioina.

Huutoon ovat vastanneet työnantajat ja koulutusjärjestelmä. Työvoimaa irtisanotaan, ei lisätä tai vaaditaan valtiolta koulutukseen satsaamista vedoten aina työvoimapulaan. Opiskelupaikkoja on helppo lisätä, tasolla ei ole väliä. Työnantajat eivät kustanna koulutusta, ja mikä parasta mitä enemmän hakijoita sitä pienemmät palkat. Opiskelupaikat kaupataan nuorille vedoten alan kuin alan lähestyvään työvoimapulaan ja hulvattomiin tulevaisuudenvisioihin. Hakijoista kilpaillaan, seurauksena yliampuva mainonta.

Tilanne on johtanut ristiriitaiseen koulutus- ja eläkepolitiikkaan sekä vääristyneisiin työmarkkinoihin. Toisaalta vaaditaan opiskelijoita valmistumaan nopeasti ja samalla piilotetaan nuorisotyöttömyyttä pitkiin koulutusputkiin, pois pilaamasta tilastoja.

Työmarkkinat ovat jakautuneet normaaleissa työsuhteissa ahertaviin, pätkä- ja osa-aikaisiin sekä jo työelämän ulkopuolelle tipahtaneisiin. Ylitöitä teetetään korvauksetta, palkkakehitys on nollalinjalla, jopa negatiivinen ostovoiman osalta, ja ihmiset eivät uskalla olla pois työstään mistään syystä.

Oma lukunsa on vielä jyrkkä ikärasismi - yli kolmekymppisten työhakemukset päätyvät paperikoriin. Heitä ei tarvita, mutta eläköitymisikää halutaan nostaa.

Suomea uhkaa pysyvä suurtyöttömyys ja kasvavan osan väestöstä lopullinen syrjäyttäminen. Palkkatyöhön perustuva yhteiskunta on murtumassa, mutta tämä torjutaan vetoamalla työvoimapulaan. Työtä ei kuitenkaan riitä kaikille. Olisikin aika puhua siitä miten tulemme hoitamaan niiden kansalaisten asiat, jotka eivät enää osallistu tehotalouteen. Vai onko heillä niin väliä?
Peter Nordlund

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.