Moraalikasvatusta nuoren
omista eduista lähtien

Kanssaihmisten kunnioittamisesta ja moraalista on kyse urheilussakin.<br />   
Kanssaihmisten kunnioittamisesta ja moraalista on kyse urheilussakin.
   

Presidentti Tarja Halonen puuttui uudenvuoden puheessaan nuorten häiriökäyttäytymiseen. Nuorten silmitön väkivaltaisuus onkin tärkein syy siihen, että myös kansallisella tasolla meillä on kaikki syy pitää taakse jäänyttä vuotta erityisen kauheana myös täällä Suomessa, vaikka maamme on maailmanpolitiikan viimeikaisiin jännitteisiin nähden verrattain syrjässä.

Kuluneesta vuodesta mieleen jäävät ainakin nuorisojoukon raa'at väkivallanteot Keravalla ja aivan erityisesti Heinojen pariskunnan kylmäverinen murha. Kun aiempina vuosina puhuttiin nuorten alkoholinkäytöstä, ryöstöistä ja pahoinpitelyistä, on nyt Heinojen tapauksen myötä tullut aika puhua siitä, kuinka joukko ns. kunnon nuoria voi harkiten suunnitella ja toteuttaa alusta loppuun jotakin sellaista kuin ammattimaisen väijytyksen, murhan ja ruumiiden kätkemisen.

Jokainen meistä joutuu tunnustamaan mahdollisuuden joutua nuorisojoukon satunnaisen ja motivoimattoman väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi illalla kaupungilla. Monet opettajat pelkäävät terveytensä tai henkensä puolesta koulussa. Näiden asioiden muuttamiseksi olisi tärkeää löytää syyt nuorten väkivaltaisen käyttäytymisen taustalta.

Itse näen todelliset syyt lähinnä yhteiskunta- ja kasvatusfilosofisina: kysymys on siitä, minkälaisin keinoin yhteiskunnassamme pitäisi varmistaa arvo- ja tapakasvatus. Moraaliin liittyvä kouluopetus on yhä sidottu pelkkään uskonnon opetukseen.

Elämänkatsomusoppia tai filosofiaa ei hyödynnetä arvokasvatuksessa juuri lainkaan. Koulutuspoliittinen päätöksenteko seuraa vuosikymmeniä jälkijunassa arvomaailmassa tapahtuvia muutoksia. Kenties katseet ovat olleet liiaksi kiinnitetyt taloudellisen hyvinvoinnin edistämiseen; ollaan pohdittu keinoja kytkeä koulutusjärjestelmä saumattomammin tuotannon tarpeisiin.

Presidentti oli oikeassa siinä, että suurin vastuu lasten ja nuorten kasvatuksesta on vanhemmilla. Kuitenkaan yhteiskunta ei voi luottaa siihen, että riittävä tapakasvatus annetaan jokaisessa kodissa, vaan koulutusjärjestelmän on välitettävä laajemman yhteisön tarpeet lasten moraaliseen tajuntaan.

Hyvänä lähtökohtana tässä olisivat ne biologisperustaiset tunteet, joiden varaan moraaliset opit voidaan luonnostaan rakentaa. Jo pienellä lapsella on taipumus kokea välittömään sympatiaan perustuvia sääli- ja hoivausreaktioita; meillä on sisäänrakentuneena sellainen järjestelmä, joka mahdollistaa myötätunnon ja ainakin jossain määrin toisen ihmisen asemaan asettumisen. Tämän järjestelmän toiminnan voi valitettavan helposti tuhota sellainen kotikasvatus, jossa lapselle ei tarjota riittävästi rajoja ja rakkautta, mutta se ei voi tuhota sitä kokonaan.

Tärkeintä on, että luonnollisia moraalin pohjana olevia kanssaihmisen kunnioittamisen tunteita hoivattaisiin ja kehitettäisiin edes jonkin verran lapsen kehittyessä. Jos tämä ei toteudu kotona, niin sen on välttämättä tapahduttava alaluokilla peruskoulussa.

Näitä moraalin perustana olevia tunteita on kuitenkin arveluttavaa kehittää ja perustella vetoamalla uskonnollisiin oppeihin, jotka kyseenalaistetuiksi tullessaan helposti kyseenalaistavat myös kaiken niihin liitetyn. Parempi tapa kehittää, oikeuttaa ja motivoida moraalisia tunteita löytyy noista tunteista itsestään ja moraalisen toiminnan vastavuoroisuudesta. Näin perustava oikeutus moraalisille tunteille löytyy lopulta yksilön omasta pitkän tähtäimen edusta, kuulostipa tämä miten raadolliselta tai teknistävältä tahansa.

Moraalisuuteen välttämättömästi liittyvät tunteet eivät ole meillä turhaan; niillä on omat funktionsa, joiden tiedostaminen ei suinkaan vie niiltä niiden arvovaltaa, vaan antaa niille oikeutuksen.

Nykymaailmassakin yksilön kannattaa yhä olla hyvä ihminen, sillä kanssaihmiset osaavat arvostaa hyvää ihmistä ja kohdella tätä samalla mitalla. Ja moraalisesti kiitettävä toiminta myös tuntuu ihmisestä itsestään luonnostaan hyvältä, jos sellaisen tunteen kehittymistä on oikealla tavalla kannustettu.

Tero Piiroinen
VTM, aineenopettaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.