Kirjoittajavieras-kolumni
Mika Munkki
Kuntien talous romahtanut

Turun radion haastattelussa valtakunnantason päättäjä katsoi terveydenhuollon ongelmaksi mm. sen, että pieneen kuntaan voi syntyä kaksi keskosta ja niiden hoito vie kunnan talouden kuralle. Mielestäni terveydenhuollon ongelmat ovat paljon laajemmalla pohjalla, kuntien tulopohjan pettämisessä.

Väestötappiosta ja verotulojen romahduksesta kärsivien kuntien joukko on kasvanut siten, että vuonna 1998 vuosikate (juoksevien menojen ja tulojen erotus) oli miinuksella 71 kunnassa, vuonna 1999 87 kunnassa ja vuonna 2000 163 kunnassa. Alijäämästä kärsivien kuntien asukasmäärä on 900 000.

Vuonna 1998 Helsingin kaupungin vuosikate lähenteli 30 prosenttia kaikkien kuntien vuosikatteesta, vaikka Helsingin väkiluku on 12 prosenttia maan asukasmäärästä.

Edellämainitusta huolimatta vuoden 1999 lopulla säädettiin yhteisöverojen jaosta uusi laki, joka kasvatti pääkaupunkiseudun kuntien yhteisöverotuloja entisestään. Seurauksena oli, että vuonna 2000 yli 100 000 asukkaan kuntien vuosikate kasvoi 4 200 mk/asukas, kun se vuonna 1999 oli 2 894 mk/asukas.

Kaikkien kuntien keskiarvo vuonna 2000 oli 677 mk/asukas. Pääosa yli 100 000 asukkaan kuntien vuosikatteesta tehdään kehäkolmosen sisäpuolella.

Kuntien talouden ahdinkoa pimittää viime vuoden osalta se, että aivan lopulla jaettiin rahoitusavustusta 148 kunnalle. Tällä hätätoimenpiteellä nostettiin osalla avustusta saaneiden kuntien vuosikate plussalle.

Tämä on kokonaisuudessa hyvä asia. Huolestuttavaa on, että rahoitusavustukseen ovat joutuneet turvautumaan sellaisetkin kunnat kuin Laitila, Mynämäki, Perniö ja Loimaan kunta. Kyseiset kunnat ovat olleet vuosikymmeniä taloudellisesti vankkoja yksiköitä.

Kuntalaiset toivovat valtakunnan hallitukselta selkeitä päätöksiä kuntien taloudellisen aseman turvaamiseksi. Nyt on päätösten aika, selityksiä on tullut jo tarpeeksi.
Kirjoittaja Mika Munkki on vehmaalainen Suomen keskustan Varsinais-Suomen piirin puheenjohtaja.