Ikäihmisissä on tulevaisuus

TS/Veikko Wahlroos<br />"Mikäli ikääntyneiden tietotekninen koulutus lisääntyy ja sosiaaliset tietotekniikan sovellukset kehittyvät riittävän nopeasti ja laajoiksi, meillä on pian virkeitä ikääntyneitä tietotekniikan perustaito-osaajia, joista syrjäseutujen kunnat kilpailevat", Arto Kaarma kirjoittaa.
TS/Veikko Wahlroos
"Mikäli ikääntyneiden tietotekninen koulutus lisääntyy ja sosiaaliset tietotekniikan sovellukset kehittyvät riittävän nopeasti ja laajoiksi, meillä on pian virkeitä ikääntyneitä tietotekniikan perustaito-osaajia, joista syrjäseutujen kunnat kilpailevat", Arto Kaarma kirjoittaa.

Perinteisesti ja hyvin tutunomaisesti sanotaan, että tulevaisuus on nuorissa, mutta yhä useammin on myös sanottu, että Euroopan tulevaisuus on ikäihmisissä.

Suomessa ennustetaan olevan vuoteen 2009 mennessä enemmän 65-vuotiaita kuin 15-vuotiaita. Kuitenkin näyttää aika monesta näkövinkkelistä katsottuna, ettei yhteiskunnassamme ole tilaa uusille ikääntyville. Niinpä ikääntyvistä puhutaankin ongelmana. Pohditaan mitä sille pitäisi tehdä! Tähän sisältyy pelko, että meissä jokaisessa asuu "vanhus". Kuitenkin ikääntyminen tulisi tosiasiana hyväksyä, sillä elämä on niin paljon helpompaa, kun hyväksyy kanssaihmisensä sellaisina kuin he ovat, jopa ikääntyneinäkin.

Rohkaisevinta, mitä olen havainnut ikääntyneiden elämästä, on tietenkin heidän ihailtava opiskeluhalunsa, johon oma työni antaa erinomaisen näköalapaikan. Elinikäisestä oppimisesta väitöskirjan tehnyt dosentti Leenamaija Otala toteaa Jatkoaika-kirjassaan, että oppimiskyky säilyy 50-60 ikävuoteen asti ja sen jälkeenkin se voidaan säilyttää, jos oppimista harjoitellaan jatkuvasti.

Oppimiskyky on siis pikemminkin muutoksille avoin asenne. Vanhemmalla ihmisellä on jotain, mitä ei nuoremmalla ole, nimittäin elämänpituinen kokemus ja viisaus. Vanhempien ihmisten kyky erottaa olennainen epäolennaisesta on parempi kuin nuorten.

Nykyaikaisen tietotekniikan odotetaan tuovan helpotusta ikääntyneiden elämään yhä nopeammin teknistyvässä maailmassa. Ikääntyneisiin liittyvää teknologian koulutusta on kuitenkin melko niukasti Suomen korkeakouluissa. Sitä on jonkin verran mm. teknillisessä korkeakoulussa ja ruotsinkielisessä ammattikorkeakoulussa Arkadassa.

Ikääntyneiden viestintäosaamiseen antavat tällä hetkellä Turun seudulla koulutusta mm. usean työväenopiston "Osaava eläkeläinen" -kurssit. Projektin tavoitteeksi asetettu 500 opiskelijan määrä näyttäisi toteutuvan.

Tietokonetta pitäisi kuitenkin tulevaisuudessa kehittää sellaiseksi, että siinä olisivat vain välttämättömät, so. sähköposti ja internet eikä sitten paljoa muuta. Tarvitaan myös selkeitä käyttöliittymiä sekä ikääntyneiden näköaistiin, ääneen, muistiin, oppimiseen ym. taitoihin muokattuja sovelluksia.

Tietoteknologian odotetaan keksivän nopeassa tahdissa tietoteknisiin ratkaisuihin perustuvia innovoivia palveluja helpottamaan 85-vuotiaan elämää hänen kotonaan, sillä meistä jokainen tahtoo asua omassa kodissaan eikä suinkaan laitoksessa. Mm. maaherra Hannele Pokka peräänkuuluttaa lisäpanostusta Lapin läänin vanhuspalveluihin.

Mikäli ikääntyneiden tietotekninen koulutus lisääntyy ja sosiaaliset tietotekniikan sovellukset kehittyvät riittävän nopeasti ja laajoiksi, meillä on pian virkeitä ikääntyneitä tietotekniikan perustaito-osaajia, joista syrjäseutujen kunnat kilpailevat. Näin saadaan ikääntyneistä niiden tietotekniikkapalvelujen tekijöitä, jotka jäävät hoitamatta nuorten yhä useammin kaikotessa syrjäseuduilta.

Teollisuuden tulisi ottaa haaste vastaan ja panostaa kehitystyöhön, jotta teknologian keinoin voidaan tukea vanhenevan väestön kommunikaatiota ja oppimista ja saada ikääntyneille enemmän mahdollisuuksia omaan itsenäiseen elämään.

Toisaalta vapaa sivistystyö on jo ottamassa vastuuta ikääntyneen väestön it-taitojen koulutuksesta. Voidaan vain arvata millaisia myönteisiä vaikutuksia näillä kahden suuntaisilla toimilla on ikääntyneen ihmisen elämän laatuun.
Arto Kaarma
Turun suomenkielisen
työväenopiston rehtori