Suomen kieli kunniaan

Oli hyvä kannanotto Kaisu Viikarilta (TS 18.2.) tähän nykyaikaiseen puhekieleen. Kun jo vanhemmatkin henkilöt "niinkuttavat", mistä nuoriso oppisi hyvää suomenkieltä, kun ei sitä juuri kukaan enää puhu, ja matkiminen on yksi ihmisen taidoista.

Toinen puhetapa on saman sanan kaksin- jopa kolminkertainen hokeminen, ennenkuin lausettaan saa kunnolla suustaan ulos. Esimerkiksi ja, ja, ja, myös paljon muita lauseen alkusanoja suorastaan änkytetään ja -öööö-hyrinä lauseitten välissä on outoa. Tärkeilyä, vaiko mitä, mutta arvovaltaisenkin henkilön tämänlaatuinen puhetapa saa asian tuntumaan naurettavalta. Miehet tätä puhetapaa eniten käyttävät.

Myöskin sana sitten, on tullut puhe- ja kirjoitussanaksi.

Tarkkailkaa mitä juttua, on kirjoittajan tapana käyttää sanaa monta kertaa asiassaan. Esimerkiksi ja sitten, jokin aika sitten, vuosi sitten, sitten mennään, sitten tullaan, sitten ollaan, jne. Tulee mieleen, maksaako joku taho sanan käyttäjille jotain, kun sarjakuvienkin puhekuplissa se jo poikkeuksetta on käytössä. TS 20.2. sarjakuvassa B. Virtanen, lause esiintyy: Sitten tämä suunnitelmani...

Viime viikon, - muistaakseni perjantai-illan - säätiedotuksessa tv:n kolmoskanavalla poninhäntähiuksinen mies sai lyhyeen selostukseensa mahtumaan yhdeksän sitten-sanaa. Saman asian olisi voinut esittää ilman ainuttakaan kyseistä sanaa. Kuuntelin ja laskin montako kertaa sana toistuu ja tosi on.

Kun aikoinani, viime vuosituhannen 40-luvulla kävin koulua, ei sitten-sanaa tullut ainakaan kieliopissa esille. Apusanat, ja, sekä, tai, tahi, taikka jne. opittiin, mutta sitten-sanaa ei siinäkään ollut. Jos s-vikainen henkilö sanoo sitten-sanan on se suhu-äännettynä vielä selvemmin kuultavissa. Ei se mikään rikos ole, mutta kun "niinkuttelu" ja "sitkuttelu" on jatkuvasti puheessa/kirjoitettuna, lauseissa mukana, kysyn miksi.

Kun vierasmaalainen opiskelee suomenkieltä, opetetaanko hänelle/heille nekin tarpeettomat sanat ja niiden käyttö puhuessaan suomenkieltä. Mistä se tapa tulee heillekin, on hyvä kysymys. Ehkä se tulee siitä, jos kuuntelevat suomenkieltä esimerkiksi tv:stä, tai suoraan jossain tilaisuudessa.

Samanaikaisesti suomalaisille ei oma kieli tunnu riittävän. Jos ei osaa englantia, sen pakkosyöttö joka mahdollisessa eri laitosten ym. nimissä on väärin. City-market, burn-out, shoppailu ym. ja niitä on todella paljon.

Vanha ihminen ei tiedä mitenpäin suunsa vääntäisi, niitä nimiä sanoessaan, kun ne lausutaan eri tavoin, kun kirjoitettu muoto on suomenkielen aakkosia käyttäen. Suomenkieli kunniaan! En ole kieliopin asiantuntija, mutta kuuntelen ja luen miten äidinkieltä nyt puhutaan ja kirjoitetaan.
Kaisun kanssa samaa mieltä