Nykyistä peruskoulua uudistettava radikaalisti

TS/Timo Talus<br />Koululaitosta olisi kirjoittajan mukaan muutettava niin, että viimeistään 7. kouluvuoden alussa oppilaat voisivat valita joko teoriapainotteisen linjan tai kädentaitopainotteisen linjan. - Anniina Lindroos Turun Rieskalähteen koulun teknologiayläasteelta pitää fysiikasta ja kemiasta. Kuva on vuodelta 1997.
TS/Timo Talus
Koululaitosta olisi kirjoittajan mukaan muutettava niin, että viimeistään 7. kouluvuoden alussa oppilaat voisivat valita joko teoriapainotteisen linjan tai kädentaitopainotteisen linjan. - Anniina Lindroos Turun Rieskalähteen koulun teknologiayläasteelta pitää fysiikasta ja kemiasta. Kuva on vuodelta 1997.

Eräillä paikkakunnilla on jo nyt puute pätevistä luokan- ja aineenopettajista, mutta tilanne pahenee koko maassa muutaman vuoden aikana. Tilanne on hälyttävin perusopetuksen luokkien 7-9 ( yläaste ) kohdalla. Opettajapula ei ole syntynyt yhtäkkiä, vaan siihen ovat olleet vaikuttamassa monet osatekijät vuosien, jopa vuosikymmenien ajan.

Yhtenäiskoulujärjestelmä tulee pohjoisen Suomen kunnissa jo pian 30 vuoden ikään. Uuden järjestelmän käyttöön ottamisen piti taata kaikille yhtäläiset taloudelliset mahdollisuudet koulutukseen vanhempien varallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta. Painopiste oli siis taloudellisen tasa-arvon puolella. Enää ei ole olemassa ainakaan alueellista tasa-arvoa.

Unohdettiinko peruskoulua toteutettaessa haasteellisuuden tasa-arvo kokonaan? Markkinointivaiheessa olivat yläasteella tasokurssit kielissä, matematiikassa, fysiikassa ja kemiassa. Kun Turussa vuonna 1976 siirryttiin uuteen koulujärjestelmään, tasokursseja ei ollut enää fysiikassa eikä kemiassa. Vähän myöhemmin poistettiin kaikki tasokurssit.

Kun peruskoulun opetussuunnitelma ja tuntijako todettiin liian teoreettisiksi koko ikäluokalle, lisättiin valinnaisaineiden tuntimäärää. Valinnaisaineiden tuntimäärän kasvattaminen oli tervetullut uudistus, mutta se jäi kuitenkin kokonaisuutta ajatellen enintään kauneusleikkauksen tasolle.

Todellisena ongelmana ovat resursseiltaan erittäin heterogeeniset opetusryhmät kaikille oppilaille yhteisissä oppiaineissa. Samassa ryhmässä ovat koulupositiiviset oppilaat, laiskat alisuorittajat ja eri syistä häiritsevät oppilaat.

Tammikuun lopulla Turussa pidetyillä opettajapäivillä pohdittiin ongelmaan ratkaisua. Melko korkealta taholta esitettiin vaatimus, että opettajilta edellytetään ammatillista uusiutumiskykyä. Siitä on ollut hyviä näyttöjä viimeisen 30 vuoden aikana, mutta jossakin tulee raja vastaan. Tässä tullaankin kirjoituksen otsikon kannalta olennaiseen asiaan eli opettajien työolosuhteisiin.

Missä olosuhteissa opettajat tekevät tänä päivänä työtään? Millä muulla työpaikalla joudutaan kestämään jatkuvaa työnteon häiritsemistä? Tilastojen mukaan häiriköintiä esiintyy myöskin hoito- ja sosiaalialan työpaikoilla, mutta selkeästi eniten kuitenkin kouluissa. Siihen ei auta opettajien ammatillinen uusiutumiskyky, vaan tarvitaan radikaalia muutosta nykyiseen koulujärjestelmään. Nykyinen rauhaton koulu ei houkuttele nuoria opettajan ammattiin. Kynnyksenä ei siis ole yksin koulutukseen nähden alhainen palkkaus, vaan koko "ilmaisen" koulun status.

Kouluissa on varmasti pyritty tekemään kaikki se, mitä nykyisessä järjestelmässä on tehtävissä. Koululaitosta olisi muutettava niin, että viimeistään 7. kouluvuoden alussa oppilaat voisivat valita joko teoriapainotteisen linjan tai kädentaitopainotteisen linjan. Erityisopetukseen oppilas täytyisi voida siirtää asiantuntijoiden lausuntojen perusteella tarvittaessa ilman huoltajan suostumusta.

Viimeiset vuosikymmenet on jouduttu opiskelussa etenemään häiriköivän ja laiskan vähemmistön ehdoilla. On saatava aikaan sellainen tilanne, että myöskin koulupositiivisen ja lahjakkaan enemmistön odotukset voidaan täyttää. Todellista tasa-arvoa on se, että jokainen oppilas saa ponnistella omien resurssiensa ylärajoilla.

Pelkkä asennekeskustelu ei riitä, vaan huoltajien on yhdessä kouluväen kanssa lähdettävä vaatimaan koulun uudistamista. Käytössä oleva peruskoulumme ei pysty vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden haasteisiin eikä myöskään houkuttele riittävästi lahjakkaita nuoria opetusalalle.
Aulis Jantunen
eläkkeellä oleva Turun
Suomalaisen Yhteiskoulun
rehtori