Työmarkkinatuen yleinen tason nosto
ei yksin auta köyhyyteen

Turun Sanomissa 21.2. olleen artikkelin mukaan ministeri Osmo Soininvaara paheksuu ay-liikettä siitä, että tupon yhteydessä on nostettu ansiosidonnaista päivärahan tasoa, mutta ei ole puhuttu peruspäivärahasta mitään. Soininvaara toteaa, että köyhyysongelmaa ei voida ratkaista niin kauan kuin ay-liike haluaa pitää jonkinlaista hajurakoa työttömyyden köyhdyttämiin ihmisiin. Lisäksi hän toteaa, että ansiosidonnaisen turvan korottaminen tulee järjestelmälle huomattavasti kalliimmaksi kuin peruspäivärahan nosto. Hän jopa mainitsee, ettei valtion menot sanottavasti edes lisääntyisi, vaikka peruspäivärahaa nostetaan.

Joitakin täsmennyksiä artikkelissa esitettyihin väitteisiin:

On luonnollista, että työmarkkinajärjestöt puuttuvat ansiosidonnaiseen, koska työntekijät ja työnantajat ansio-osan yhdessä rahoittavatkin (5,5 pros. kassan jäsenmaksuista ja 94,5 pros. työttömyysvakuutusrahastoon heidän keräämin varoin). Valtio päättää peruspäivärahasta, koska se sen myös rahoittaa. Valtion tehtävä on myös pitää huolta kaikkein köyhimmistä, ja otettava vastuu heistä. Ay-liike on tulopoliittisilla ratkaisuilla auttanut hallitusta talouskasvun ja työllisyyden parantamisessa.

Työttömyysturvan peruspäivärahan rahoittaa valtio, joten siihen tehtävät tasokorotukset maksaa myös valtio. Päinvastoin kuin Soinivaara väittää, peruspäivärahan tai työmarkkinatuen korotus esimerkiksi 10 markalla merkitsee valtiolle vajaan 1 miljardin markan lisämenoa heijastusvaikutuksineen. Jos katkaistaan työttömyysturvan peruspäivärahan ja ansiosidonnaisen päivärahan riippuvuus, käytännössä leikataan työttömyysturvaa ja osa ansiosidonnaisista työttömyyspäivärahoista saattaisi jäädä peruspäivärahaa alhaisemmaksi.

Jos työmarkkinatuen tasoa nostetaan esim. yllämainitulla 10 markalla ja henkilö saa samanaikaisesti toimeentulotukea tai asumistukea, hänen käteen jäävä tulonsa ei nouse, koska toimeentulotuki ja asumistuki vähenevät ellei samalla muuteta näitä järjestelmiä.

Tarvitaan muita, selkeämmin kohdennettuja, todellisia syrjäytymistä ja köyhyyttä ehkäiseviä ratkaisuja. Esimerkiksi nostamalla työmarkkinatuen aktiiviajan korvauksia kasvatetaan suoraan ihmisen käteen jääviä tuloja, koska ne ovat verottomia eivätkä leikkaudu toimeentulotuen tai asumistuen leikkauksina pois. Työmarkkinatuen lapsikorotusten nosto on tarpeen. Lisäksi tarvitaan nykyistä pidempiä työllistämistukijaksoja, esimerkiksi yhdistelmätuen keston pidentämistä.

Jos halutaan nostaa työmarkkinatuen ja työttömyysturvan peruspäivärahan tasoa, silloin on varauduttava kasvaviin valtion menoihin. Ne rahat ovat sitten mahdollisesti poissa peruspalveluista, joilla on tulonsiirtoja suurempi merkitys köyhyyden ehkäisemisessä.

Lisäksi yksi tarkennus tekstiin. Työmarkkinatukeen käytettävät rahat kuuluvat työministeriön ja työttömyysturvan peruspäivärahat kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön hallinnoitaviksi, joten edellisessä olen itse vastuuministerinä ja peruspäivärahoissa ministeri Maija Perho.
Tarja Filatov
työministeri (sd)