Priorisointi terveys-
keskuslääkärin arkea

Terveyskeskuslääkärit Pirjo Matintalo ja Sirpa Uotila ottivat kantaa (TS 16.2.) jatkuvasti ajankohtaiseen asiaan, perusterveydenhuoltoa vaivaavaan resurssipulaan. Minkä kyllä tietävät niin päättäjät kuin terveydenhuoltohenkilöstökin. Toisin sanoen terveyskeskus ei pysty tällä hetkellä hoitamaan kaikkia turkulaisia - ei ainakaan riittävän nopeasti. Varsinkaan tapauksia, joihin liittyy psykososiaalisia ongelmia.

Asiantuntemusta ja motivaatiota varmasti terveyskeskuksista löytyisi, mutta nykyisillä resursseilla aika ei riitä, kuten kirjoittajat totesivat. Tämä on tosiasia, jonka olen todennut usein myös omassa terveyskeskuspiirissäni. Oma näkemykseni terveydenhuollon priorisoinnista eroaa kuitenkin kirjoittajien näkökulmasta.

Priorisointia tarvitaan jatkuvasti, jokainen terveyskeskuslääkäri tekee sitä arkisessa työssään. Niukkuus pakottaa aina vain priorisoinnin lisäämiseen. Resurssien järkeistäminen sisältää mielestäni hoidon priorisoinnin. Systemaattinen suunnittelu takaa resurssien paremman riittävyyden.

Kirjoittajien mielipide mielenterveysongelmien tunnistettavuudesta herättää kysymyksiä. Mielenterveysongelmien tunnistaminen ei ole kovinkaan helppoa aina edes pitkän psykiatrisen koulutuksen saaneelle hoitajalle tai lääkärille. Psykiatrisen erikoislääkärin koulutus kestää yleislääkäriksi valmistumisen jälkeen noin kuusi vuotta. Tutkimuksissa on todettu, että esimerkiksi masennuksen tunnistaminen on niin erityis- kuin perusterveydenhuoltotasolla vaikeaa.

Turku tarvitsee mielenterveysohjelman, joka takaa, että terveyskeskuksen henkilökunnan nykyinen ja tuleva tarvittava osaaminen määritellään. Tämän jälkeen suunnitellaan osaamisen kehitystarpeet ja henkilöstön määrä.
Jukka Kärkkäinen
psykiatrian erikoislääkäri,
terveyskeskuksen ylilääkäri,
Turun kaupunginvaltuutettu
(vas)