Nykykäytäntö kuntalaisten etu

Päätoimittaja Ari Valjakka, viitaten TS:ssä 18.2. olleeseen kirjoitukseenne "Häntä heiluttaa koiraa" haluan esittää seuraavat kommentit:

Katujen talvikunnossapidossa tontinomistajalle kuuluvat tehtävät on varsin yksityiskohtaisesti määrätty laissa kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta, jossa on todettu seuraavaa:

"Tontinomistajan velvollisuutena on pitää tontin kohdalla oleva jalkakäytävä käyttökelpoisena poistamalla jalankulkua haittaava lumi ja jää sekä huolehtia liukkauden torjunnasta jalkakäytävällä. Lisäksi tontinomistajan velvollisuutena on tarvittaessa poistaa jalkakäytävälle tai sen vierelle kertyneet lumivallit sekä pitää jalkakäytävän viereinen katuoja ja sadevesikouru vapaana lumesta ja jäästä."

Tontinomistajan palkitseminen (kirjoituksenne lopussa esittämällänne tavalla) siitä, että hän suorittaa laissa hänelle määrätyt tehtävät vaikuttaa tässä mielessä oudolta. Yhtä hyvin voitaisiin silloin kysyä, että pitäisikö ihmiset palkita muidenkin lakien noudattamisesta? Luottamukseni asukkaisiin lumitöissä perustuu, että ihmiset ylipäätään noudattavat kaikkia lakeja ja tekevät heille kuuluvat velvoitteet.

Arvioni siitä, että yksityiset tontinomistajat suorittavat jalkakäytävien aurauksen ja hiekoituksen paremmin kuin kaupunki ottaessaan yksityisten osuudet hoitoonsa perustuu siihen ajatukseen, että nykyjärjestelmässä työhön velvoitettuja tontteja on noin 5 000 kpl ( käytäväpituus noin 220 km) ja jokaisella ainakin teoriassa on valmius hoitaa oma pieni osuutensa lähes aina tarvittaessa. Mikään järjestelmä ei mahdollista kaupunkia luomaan vastaavaa valmiutta kuin nykyisin on olemassa, ellei sitten palkata kukin tontinomistaja huolehtimaan nykyisistä velvoitteistaan (kuten olen leikillisesti todennut).

Kaupungille kuuluvien talvikunnossapitotöiden (katujen ajoradat 590 km, kevyen liikenteen väylät ja kaupungin kiinteistöjen sekä yleisten alueiden kohdalla olevat jalkakäytävät 400 km) toteutukseen osallistuu noin 80 kunnallistekniikkayksikön työntekijää (ei 20 kuten kirjoituksessanne on mainittu) ja 25 kaupungin palkkaamaa yksityisten urakoitsijoiden työntekijää. Kilpailun perusteella valitut urakoitsijat huolehtivat kaupungille kuuluvista velvoitteista 15 alueella (noin 20 pros. katupituudesta).

Kaupungille aiheutuvat kustannukset kaikista näistä töistä ovat yhteensä vuodessa noin 12 Mmk. Mikäli kaupunki ottaisi hoitaakseen yksityisille tontinomistajille kuuluvat jalkakäytävät (noin 220 km) on arvioitu, että tästä aiheutuisi noin 5 Mmk:n vuotuiset kulut ja lisäksi jouduttaisiin hankkimaan uutta kalustoa noin 8 Mmk:lla ja palkkaamaan noin 15 uutta ammattitaitoista kuljettajaa, joiden työllistäminen ympärivuotisesti olisi vaikeaa ja aiheuttaisi lisäkustannuksia. Kirjoituksessanne ehdotettu menettely teettää työt työttömillä käsityönä ei ole käytännössä mahdollista ja tulisi huomattavasti kalliimmaksikin kuin tehokas koneilla hoitaminen.

Merkittävin syy siihen, ettei tontinomistajien velvollisuuksia mielestäni tule ottaa kaupungin suoritettaviksi on se, että ratkaisu tulisi huomattavasti kalliimmaksi kuntalaisille kuin nykykäytäntö, maksetaanpa kustannukset sitten tuloveroista, kiinteistöveron tuotosta tai erillismaksuina. Pyrkimykseni on nimenomaan hoitaa tehtävät kuntalaisten edun mukaisesti. Mikäli rahat tontinomistajien velvollisuuksien hoitoon osoitettaisiin kiinteistöveron tuotosta olisivat rahat pois todennäköisesti jostakin vielä tärkeämmästä asiasta.

Vaikka kaupunki ottaisikin jalkakäytävät hoitoonsa joutuvat tontinomistajat huolehtimaan piha-alueistaan ja säilyttämään käytännössä samat valmiudet kuin ennenkin eikä kiinteistöille aiheutuisi merkittävää kustannussäästöä. Tontinomistajien tulisikin mieltää jalkakäytäväosuutensa pihan osaksi, niin kuin lakia aikoinaan säädettäessä lienee tarkoitettukin ja kuten tekin kirjoituksessanne olette todennut.

Kiinteistöveron osalta voin todeta, ettei laissa ole minkäänlaista yhteyttä tai viittausta veron tuoton kohdentamisesta katu- tai muihinkaan töihin. Suuruudeltaan se Turussa nykyisin kyllä kattaisi joten kuten katujen, puistojen ja muiden yleisten alueiden ylläpitokustannukset, ei kuitenkaan uuden infran rakentamista tai vanhan peruskorjausta.
Hannu Tervonen
kunnossapitopäällikkö