Maalämmöllä ilmastonmuutosta kuriin

Kiitos Turun Sanomien erittäin hyvästä maalämpökirjoituksesta 31.1. Toimittaja Liisa Enkvistin tiivis ja tietorikas erilaisten energiavaihtoehtojen vertailu on varmaan hyödyksi monelle talon rakentamista suunnittelevalle. Todellinen ilouutinen oli lukea, että maalämmön markkinaosuus on jo ohittanut öljy-lämmityksen uusissa pientaloissa. Toivottavasti se myös pian ohittaa suoran sähkölämmityksen.

Se, mikä ei artikkelissa tullut niinkään esiin, on mahdollisuus vaihtaa vanha lämmitystapa esimerkiksi rahaa ja ympäristöä säästävään maalämpöön tai pellettilämmitykseen.

Meidän taloudessamme pohditaan juuri nyt vakavasti sekä uuden talon rakentamista maalämmöllä että isäni sähkölämmityksen muuttamista maalämmöksi. Olemme nimittäin ostaneet tontin Raunistulasta, ja haluaisimme yhdessä kantaa kortemme kekoon ilmastonmuutoksen torjunnassa. Maalämpö on hyvä esimerkki siitä, miten voimme eri menetelmin toteuttaa Kioton-sopimusta ilman viidettä ydinvoimalaa.

Ruotsin nykyisten maalämpöpumppujen teho vastaa kahta ydinvoimalaa. Meillä on siis olemassa toimiva ja realistinen tapa säästää energiaa rutkasti ilman minkäänlaisia todellisia riskejä tai uhrauksia.

Suurin syy siihen, miksi maalämpöön siirtyminen ei vielä ole täysillä lyönyt läpi, on asennuskustannusten suhteellinen kalleus. Eli juuri silloin, kun omakotitaloa rakennetaan - kun rahaa useimmiten on niukasti - ei haluta mitään "ylimääräisiä" kustannuksia.

Meidänkin haaveemme sellaisen talon rakentamisesta, jossa lattialämmitys saisi lämpönsä kallion sisältä, tuntuu juuri nyt ylipääsemättömän kalliilta. Olemme kuitenkin päättäneet, että kun rakennetaan, niin silloin satsataan maalämpöön. Se on myös itsekäs päätös, sillä ei mene montakaan vuotta siihen, että olemme jo plussan puolella verrattuna esimerkiksi sähkölämmityksen hintaan.

Minun on ehkä syytä paljastaa, että tällä hetkellä asuntomme lämpiää sähköllä. Ekotaseeni ei kuitenkaan ole ihan mahdoton, sillä tämä sähkö tulee Uudenkaupungin tuulivoimalasta.

Maalämmön suureen läpilyöntiin tarvittaisiin siis valtion antama pieni "investointiporkkana".

Kauppa- ja teollisuusministeriö voi myöntää valtionavustuksena tukea energiatalouden kehittämiseen ympäristömyönteisemmäksi ja uuden teknologian käyttöönoton edistämiseen. Tuen ongelma on, että saajina voivat olla vain yritykset ja yhteisöt, esim. kunnat, seurakunnat ja säätiöt. Tukea ei kuitenkaan myönnetä esimerkiksi yksityisille asuinkiinteistöille eikä yksityishenkilöille. Olen eduskunnassa jo useaan otteeseen esittänyt kauppa- ja teollisuusministeri Sinikka Mönkäreelle, että tuen saamisperusteita laajennettaisiin koskemaan myös näitä ryhmiä. Se kannustaisi sekä yksityisiä ihmisiä että talonyhtiöitä vaihtamaan lämmityksen energianlähteeksi maalämmön.

Maalämpö on pidemmän päälle käyttökustannuksiltaan taloudellista, ympäristöystävällistä ja kilpailukykyinen vaihtoehto.
Janina Andersson
kansanedustaja (vihr)