Miinoitus oli rajan
turva sodan aikana

Turun Sanomissa ovat ajankohtaiseen miinakeskusteluun puuttuneet mm. Adolf Ehrnrooth ja päätoimittaja Ari Valjakka.

Olin pari vuotta liian nuori, enkä sotiimme joutunut. Mutta nuoruuteni aikaiset urheilukaverit ja muutkin kaverit olivat tuon reissun joutuneet tekemään. Paljonhan eivät rintamamiehet sodanjälkeisinä vuosina noista reissuista muille puhuneet. Keskenään ehkä juttelivat. Mutta joskus kuitenkin jotakin yhteisillä urheilumatkoilla kuuli.

Ainoa asia, jota nämä Uhtuan, Kiestingin tai Rukajärven suunnan rintamamiehet hyvällä muistelivat, olivat miinat. Alueet olivat tavattoman laajat. Oli tukikohtia, joista oli päivittäin hiihdettävä tai kesällä kävellen tarkistettava yhteysväylät. Miinoitus tukikohdan ympärillä oli ainoa asia, joka turvasi loppuun uupuneille miehille yölevon. Vihollisen ylivoima noilla alueilla oli suunnaton.

Itse suomalaiset sitten miinoituksensa purkivat. Se oli ollut aselevon jälkeen nälkäisille ja ryysyisille suomalaisille nöyryyttävää, kun hyvin puetut ja hyvää amerikkalaista muonaa mässäilevät neuvostoupseerit töitä valvoivat.

Kannanotoissa tulee mielestäni olla varovainen. Tämä ei ole vieläkään pelkkä teoreettinen kysymys Suomessa.
Esko Niskanen
pohjoisessa syntynyt