Kirjoittajavieras Sini Soini:
Bioalan työvoiman
tarve turvattava

Konsulttiyritys Nordic Adviser Groupin viime lokakuussa tekemä strateginen tutkimus Biolaakso-projektin kehittämisestä on piristävää luettavaa erityisesti työllisyyden näkökulmasta. Visio 2010 luonnehtii Bio Turkua kansainvälisesti houkuttelevaksi bioalan yritysten sijoittautumispaikaksi, jonka yritysten ja tutkimusryhmien piirissä työskentelee 10 000 osaajaa.

Työllistävä vaikutus perustuu siihen, että Turkuun on sijoittunut "useita kansainvälisten bioalan yritysten liiketoimintayksiköitä ja merkittäviä kasvuyrityksiä". Mitattavina tavoitteina alueella toimii vuoteen 2010 mennessä yli 40 pienempää ja yli 10 keskisuurta bioalan yritystä.

Vaikka valtakunnan keskiarvot ylittävä työttömyys on edelleen nykyajan Turun vitsaus, antavat viime aikoina käytetyt puheenvuorot aihetta kuitenkin päinvastaisen huoleen. Valtionvarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Martti Hetemäen ajatuksiin osaavan työvoimapulan kasvua rajoittavasta vaikutuksesta voi myös Turussa nykyisen koulutus- ja osaamisvolyymin osalta yhtyä. Hän huomauttaa, että Suomen työmarkkinat ovat yhtä kireät kuin 1980-luvun kuplatalouden vuosina, jolloin työvoiman talouden kiihdyttämä kysyntä nosti palkkatasoa yli tuottavuuden kasvun ja romutti lopulta kilpailukyvyn. Tulevaisuuden kasvupotentiaali biotieteiden alalla tulee rajoittumaan juuri koulutetun elintarvike-, lääke- ja bioalan työvoiman tarjonnan määrään.

Alueellinen kilpailu patistaa kunnat profiloitumaan tuotannollisesti. Osaamista tuotteistavan koulutusjärjestelmän asema alueellisessa kehitystalkoissa on tämän vuoksi keskeinen.

Vastauksena Bio Turun työvoimahaasteeseen olisi yliopiston ja alueen korkeakoulujen kyettävä vahvistamaan entisiä ydinosaamisen alueita ja luomaan uusia koulutusohjelmia esimerkiksi terveyden biotieteiden, biopainotteisen DI-koulutuksen ja proviisorikoulutuksen aloille.

Myös toisen asteen luonnontieteiden opetus tulisi turvata esimerkiksi erikoislukioiden avulla, jotta yliopisto-osaamisen lähtötaso olisi kansainvälisessäkin vertailussa riittävän korkea. Yliopiston aloitteesta syntynyt kansallisen Elintarvikekehityskeskuksen perustaminen Turkuun on tulevaisuuden kannalta merkittävä, sillä se tulee lisäämää poikkitieteellistä yhteistyötä tutkimuksen painopistealueilla.

Bioalan kasvukeskusten kilpailu on jo käynnistynyt. Vanhan teollisuuden ja tutkimuksen traditiosta syntynyt osaaminen asemoi Turkua vahvasti tälle tieteen kartalle, mutta säilyykö tämä etumatka enää vuoteen 2010? Bio Turun työvoimatarve on otettava vakavasti huomioon, sillä bioalan voittaja vie osaajien ohella mennessään kasvun, veromarkat ja hyvinvoinnin.
Kirjoittaja on Kokoomuksen Nuorten Turun Aluejärjestön puheenjohtaja ja Kokoomuksen Turun Aluejärjestön hallitusjäsen.