Geenit eivät ole
kauppapolitiikkaa

Ulkoministerin mukaan EU:n peruskirjan Nizzassa uudistetun 133 artiklan perusteella "ei voida muuttaa yhteisön ja jäsenmaiden välistä toimivaltaa eikä kansallisia toimintatapoja asioissa, jotka eivät kuulu kauppapolitiikan piiriin" (Erkki Tuomioja, TS 20.1.2001).

Silti artiklaan tehdyillä muutoksilla pyritään EU:n kauppapolitiikan määräyksille alistamaan kansojen elintärkeät oikeudet puhtaaseen juomaveteen, ruokaan, lämpöön ja terveyteen. Muutokset koskevat mm. vesi- ja energiapalvelujen yksityistämistä, lääkkeiden saatavuutta sekä ruoan laadun tarkastuksia ja jopa ihmisgeenien kaupallistamista.

On välttämätöntä "seurata, että uusittuja määräyksiä ei voida väärinkäyttää" esim. "siten, että elämän tai ihmisen geeniperimän patentointi voitaisiin ratkaista kaupallisena kysymyksenä" (Tuomioja).

EU:n komissio arvioi kuitenkin, että Suomen esitykseen pohjautunut artiklan uusi muoto toisi kauppavirkailijoiden määräysvaltaan "kauppaan suhteutuvan henkisen omaisuuden". Tämän määrittäisivät komission direktiivit ja WTO:n säädökset, koskien mm. ihmisgeenien tai elämän patentointia.

Komission tulkinta on vastoin sitä, mitä Suomen esityksen pohjalta Nizzassa sovittiin. Artiklan soveltaminen on varmistettava Suomen esityksen ja eduskunnan valtuutuksen mukaiseksi.

Tällöin "teollis- ja tekijänoikeuksien kaupallisten näkökohtien ja maailman kauppajärjestö WTO:n piirissä neuvotellun TRIPs-sopimuksen välille ei ole syytä vetää yhtäläisyysmerkkiä" (Tuomioja, TS 20.1.2001).

EU:n neuvoston on lähiaikoina vastattava asiaan europarlamentin vihreiden puheenjohtajan Heidi Hautalan kysymyksen johdosta. On varmistettava, että artiklan "teollis- ja tekijänoikeuksien kaupalliset näkökohdat" koskevat vain teollis- ja tekijänoikeuksien kauppaa, eikä esim. eettisten näkökohtien ratkaisuja, joita elämän patentoinnin kysymykset edellyttävät.

Ellei Suomi toimi aktiivisesti, vaarana on, että EU:n kauppavirkakoneisto saa vallan tulkita itse, minkä asioiden ratkaisuvaltaa se voi siirtää jäsenmailta ja kansanedustuslaitoksilta itselleen. Perusoikeuksiin vaikuttavia asioita alettaisiin ratkaista kauppakriteerein mm. TRIPs-sopimuksen mukaisesti. Tämä vahingoittaa YK:n ihmisoikeuselinten mukaan mm. "ruokaturvaa, bioturvallisuutta ja terveydenhuollon saatavuutta" ja on "selvästi vastoin kansainvälistä ihmisoikeuslakia".

Tuomiojan edellyttämää "ulkoisen ja sisäisen toiminnan yhdenmukaisuutta" eivät komission päämäärät toteuttaisi. Vain EU:n ulkoisissa - ei sisäisissä - suhteissa voitaisiin kauppapolitiikan määräenemmistöpäätöksin asettaa tuomiot ja rangaistustullit, joilla määrätään EU:n sisäisiä päätöksiä mm. elämän patentoinnista.

Keskustelussa geenitekniikan ongelmista (TS 6.2.2001) on huomioitava, että useat yritys- ja tutkijapiirit ovat tekemässä yksityistä voittoa maapallon yhteisestä geeniperinnöstä sellaisilla patentti- ja monopolioikeuksilla, joita ei kukaan kontorolloi ihmisen ja ympäristön perusoikeuksien kannalta.
Thomas Wallgren, dosentti, Helsinki
Ville-Veikko Hirvelä, aktivisti, Turku