Mielenterveystyön valmiuksia
kehitettävä terveyskeskuksissa

TS/Riitta Salmi<br />Terveyskeskuksissa asioivista potilaista noin joka kolmannella arvioidaan olevan psyykkinen ongelma osasyynä käyntiin, siksi mielenterveystyön valmiuksia olisi kehitetettävä edelleen, toteaa kirjoittaja.
TS/Riitta Salmi
Terveyskeskuksissa asioivista potilaista noin joka kolmannella arvioidaan olevan psyykkinen ongelma osasyynä käyntiin, siksi mielenterveystyön valmiuksia olisi kehitetettävä edelleen, toteaa kirjoittaja.

Turun kaupungin monet kehittämishankkeet liittyvät välillisesti psyykkisen hyvinvoinnin edistämiseen ja elinolosuhteiden kehittämiseen siten, että ne osaltaan edistävät mielenterveystyötä ja tukevat mielenterveyspalveluita. Esimerkkinä mainittakoon huumeiden vastainen toiminta sekä yleensä syrjäytymistä estävät hankkeet kuten lähiöprojektit jne.

Turun kaupungin tulisi kuitenkin järjestää mielenterveystyö systemaattisemmin laatimalla kaupungille mielenterveystyön toimintaa ohjaava malli. Tällainen mielenterveysohjelma tulee laatia eri hallintokuntien yhteistyönä, jossa linjataan lähivuosien tavoitteet ja toimenpiteet erilaisten palveluiden järjestämiseksi ja ennaltaehkäisevän työn vahvistamiseksi.

Painopistealueina ohjelmassa tulisi mielestäni korostua lasten ja nuorten mielenterveystyön suunnitelma, psykiatrisesti pitkäaikaissairaiden avohoidon ja tukipalveluiden suunnitelma sekä vanhusten mielenterveystyön kehittämisohjelma.

Mielenterveyshäiriöt yleistyvät yhteiskunnassamme ja ovat tällä hetkellä suurin syy uusiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Varsinkin masennus on lisääntynyt huomattavasti. Tyydyttämätön hoidon tarve on suuri. Vain joka kolmas vakavaa masennusta sairastava on hoidon piirissä (kansainvälinen Odin monikeskustutkimus). Sosiaali- ja terveysministeriön noin vuosi sitten julkaisemassa raportissa (Mielekäs Elämä, Mielenterveyspalvelujen kehittämissuositukset 2000:4) todettiin, että "Mielenterveyspalvelujärjestelmän suurimmat epäkohdat ja kitkat liittyvät inhimillisten ja muiden resurssien niukkuuteen. Perusrahoitus on jatkuvasti niukentunut."

Suhde mielenterveysongelmiin on muuttunut siten, että kaupunkilaiset perustellusti edellyttävät saavansa apua ja hoitoa psyykkisessä kriisitilanteessa, esimerkiksi parisuhdekriiseissä ja ns. lievemmissäkin mielenterveyshäiriöissä kuten depressioissa sekä ahdistuneisuus- ja uupumustilanteissa.

Terveyskeskuksilla on keskeinen rooli mielenterveyspalveluissa. Terveyskeskuksissa asioivista potilaista arvioidaan noin joka kolmannella olevan psyykkinen ongelma ainakin osasyynä käyntiin. Potilas kuitenkin usein kertoo somaattisista oireista ja tämän vuoksi hänen psyykkisen ongelmansa tunnistaminen saattaa käytännössä olla vaikeaa. Terveyskeskuslääkärillä on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen somaattiset, sosiaaliset ja psyykkiset ongelmat huomioivaan terveydentilan arviointiin. Jos ongelman hoito edellyttää erikoisosaamista, ohjataan potilas terveyskeskuksesta psykiatrian erikoissairaanhoitoon.

Psykiatrisen hoidon tarve on niin suuri, ettei psykiatrian erikoisala pysty sitä mitenkään tyydyttämään. Mielenterveystyön valmiuksia on tämän vuoksi kehitettävä terveyskeskuksissa, jotta turkulaiset saavat riittävät palvelut psyykkisissä ongelmatilanteissa.
Jukka Kärkkäinen
Psykiatrian erikoislääkäri, terveyskeskuksen ylilääkäri
Turun kaupunginvaltuutettu (vas)