Kirjoittajavieras-kolumni
Pirjo-Riitta Puro:
Mediaräjähdyksen
sukupolvi

Mediamaailma elää rajun muutoksen ja pirstaloitumisen aikaa. Puhutaan jopa mediaräjähdyksestä ja siinä kasvaneesta sukupolvesta. Tiedonvälityksen tekniikka kehittyy nopeasti, tietoa ja ajanvietettä on tarjolla enemmän kuin koskaan. Etenkin nuoret jakavat aikansa monien medioiden kesken.

Internetin käyttöä ja sen vaikutusta muiden medioiden kulutukseen seurataan ja tutkitaan kiinteästi. Internet on niin uusi ilmiö, että sen pysyvää vaikutusta on vaikea vielä arvioida. Tuoreimpia tietoja on saatavissa mm. Suomen Gallup-Media Oy:n tekemästä AlueMediatutkimuksesta vuodelta 2000. Se kertoo mm. siitä, mitä 12-24 -vuotiaat etsivät eri tiedotusvälineistä.

Sanomalehti on ensisijalla tiedotusvälineistä silloin, kun nuoret haluavat sivistää ja kehittää itseään. Sanomalehdet ovat nuorten mielestä tärkein lähde, kun halutaan tietää maakunnan tai oman paikkakunnan tapahtumista.

Kulttuuriinkin liittyvät asiat löytyvät nuorten mielestä parhaiten sanomalehdistä. Myös sanomalehtien ilmoitukset ovat nuorille tärkeitä: kun tehdään ostopäätöksiä tai ollaan hankkimassa jotakin, on sanomalehti ensisijainen tietolähde.

Internet on tärkein, kun etsitään tietoja ammattiin ja opintoihin liittyvistä asioista. Eri oppilaitokset ja korkeakoulut ovatkin kehittäneet erinomaiset verkkosivustot. Tietotekniikka on toinen aihealue, jossa verkko näyttää olevan nuorille ensisijainen tiedonhakupaikka. Verkosta haetaan myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin liittyviä vinkkejä ja lisäksi sitä käytetään ajankuluksi.

Television vahvuus nuorten mediamaailmassa on tuoreiden uutisten välitys sekä ajankulu ja rentoutuminen.

Parhaillaan vietetään seitsemättä koulujen sanomalehtiviikkoa. Tarkoituksena on tarjota mahdollisimman monelle nuorelle sanomalehtiä luettavaksi ja tutustumista varten. Sanomalehtiviikon juuret ovat jo 1970-luvulta, mutta nykyiseen laajuuteen se on kasvanut 1990-luvulla.

Lukutaidon tutkijat ovat viime vuosina korostaneet sanomalehden tärkeyttä lukutaidon kehittäjänä. Lehdet tarjoavat vaikeusasteeltaan monentasoisia ja tyyliltään erilaisia tekstejä ja aiheet käsittelevät sekä vakavia että kepeitä asioita.

Useimmissa kouluissa sanomalehdet ovat mukana oppitunneilla pitkin lukuvuotta. Sanomalehden käyttö koulussa on tuttua lähes kaikille suomalaisnuorille. Eniten sanomalehti on esillä äidinkielen opetuksessa ja toiseksi eniten yhteiskuntaopin tunneilla.

Suomen sanomalehdistö on vahva, kaikkiaan maassamme ilmestyy yli 200 sanomalehteä. Valtakunnallisten julkaisujen lisäksi meillä on voimakas maakuntalehdistö ja kattava paikallislehtien verkko, joilla kaikilla on siteet omaan levikkialueeseensa ja sen kouluihin. Vuosi sitten yli 900 000 lehteä oli nuorten luettavana sanomalehtiviikon aikana.

Sanomalehdillä ja koululla on pitkä yhteistyöperinne. Opettajien aloitteesta 1960-luvulla syntynyt yhteistyö on muokkautunut koulun kehittyessä. Alunperin vain lukioon keskittynyt toiminta on jo vakiinnuttanut asemansa alkuopetuksessakin ja kokeilut sanomalehden käytöstä esiopetuksessa ovat tuottaneet hyviä tuloksia.
Kirjoittaja Pirjo-Riitta Puro toimii Sanomalehtien liitossa Sanomalehti opetuksessa -toiminnan yhteyspäällikkönä.