Turun toriparkki kannattaa rakentaa
useampaan kerrokseen

Helsingin Sanomissa 22.1. ja Turun Sanomissa 27.1. olleista kirjoituksista havaitsin, että Turun kauppatorin alle ollaan puuhaamassa parkkilaitosta. Eikö Turussa vieläkään ole sellaista maarakentamisen kokemusta, että tekniikasta voitaisiin puhua sen oikeilla termeillä ja päätös tehdä tosiasioihin perustuen?

Parkkilaitoksen rakentaminen kauppatorin alle on täysin teknisesti mahdollista. Ainoa asia on, että se voi tulla autopaikkaa kohti melko kalliiksi verrattuna Aninkaisten torin tai Puolalanmäen vastaaviin laitoksiin. Kustannuksia lisäävät ei suinkaan paksu savikerros vaan pohjavesi ja puupaalutetut vanhat rakennukset sen lähistöllä kuten TS:n kirjoituksessa asiallisesti todettiin.

Kun rakennetaan savikerroksen päälle siten, että maata kaivetaan pois, maapohjan savipatjalle kohdistuva kokonaiskuorma pienenee varsinkin, jos parkkikerroksia tehtäisiin useampia päällekkäin kuten Pariisissa on tehty Seinen rannalla. Näin ollen nykytilanne vain paranee ja rakennusta ei tarvitse edes paaluttaa. Pikemmin se voi nousta pintaan kuin korkki, ellei rakennusta painoteta tai ankkuroida. Toteuttaminen edellyttää kuitenkin osaavaa maarakennussuunnittelijaa.

Oleellisin hankaluus liittyy pohjavedenpinnan pitämiseen nykyisellä tasolla sekä rakentamisen että lopullisen rakenteen osalta. Jos näin ei tehdä, ympärillä olevien rakennusten puupaalujen päät kuivuvat ja alkavat lahota ja menettää kantokykyä. Tämä on rakentamisvirhe, joka tehtiin Turussa jo 60-luvulla erästä Yliopistokadulla olevaa rakennusta rakennettaessa ja sen seuraukset kaikki turkulaiset tietävät vaikka todellinen syy on jäänyt tiedostamatta.

Pohjaveden pinta ja mahdolliset orsivedet työmaan läheisyydessä tulee rakentamisen aikana pitää riittävän ylhäällä vesitiiviiden työpatojen avulla. Mikäli mittauspisteissä havaitaan pohjaveden alenemista se voidaan korjata välittömästi pumppaamalla vettä takaisin peruskaivannon ympäristöön. Tästä menetelmästä on hyviä esimerkkejä nykyisen Berliinin keskustan työmaa ja vuosi sitten toteutettu Engelin parkkitalo Helsingissä.

Lopullinen rakennus on tehtävä siten, että sen seinät ovat " vesitiiviit" se on, että veden pinta maassa ei laske ja riittävän tiheällä mittauksella näin todetaan sekä tarvittaessa pumpataan lisä vettä ympäristöön. Menetelmää on toteutettu Helsingin rautatietorin ympäristössä jo toistakymmentä vuotta hyvällä menestyksellä.

Mikäli otetaan edelläkerrotut tosiasiat huomioon ei torialuspysäköinnin maapohjaan kohdistuvia erityisvaikeuksia ole. Koska ulkoseinältä ja työpadolta vaaditaan vesitiiviyttä saattaa olla taloudellisempaa tehdä rakennusalue pienemmäksi kuin mitä artikkeleista ilmeni rakentamalla useampia kerroksia päällekkäin. Tämä myös pienentää rakentamisen häiriövaikutusta ja paalutustarve varmasti poistuu kokonaan.

Kiinnostukseni ko. hankkeeseen johtuu siitä, että olen eläkkeellä oleva syntyperäinen turkulainen.

Asioista on runsaasti kokemusta eri puolilla maailmaa, hankittakoon tätä tietoa ja taitoa myös Turkuun.
DI Jouni Nieminen