Kolumni-kirjoittajavieras Olavi ala-nissilä:
Maasseutukunnat
jätetään heitteille

Maaseutumaiset kunnat ovat olleet viime vuosina menettäjinä monella tavalla. Väestötappio, EU-jäsenyydestä seurannut tulonmenetys, valtionosuusuudistuksen vaikutukset, yhteisöveron jakojärjestelmä ja muut kuntataloutta koskevat muutokset ovat lisänneet voimakkaasti kuntien välistä eriarvoistumista. Erityisesti maaseutumaisten kuntien taloudellen tilanne ja tulopohja on heikentynyt.

Maan hallitus on jättämässä maaseutumaiset kunnat heitteille!

Varsinais-Suomessa tämä on näkynyt jo nyt niin, että peräti 19 kunnan vuosikate on ollut negatiivinen. Useissa kunnissa tilanne on jo nyt varsin vaikea.

Hallituksen asettaman kuntatalouden selvitysmies Jukka Pekkarisen selvityksestä on julkisuudessa nyt annettu se kuva, että tilanne olisi korjaantumassa. On luotu kuvaa, että köyhille, verotulojen täydennystä saaville kunnille annetaan lisää rahaa Helsingiltä, Espoolta ja Kauniaisilta leikattavan reilun 500 miljoonan lisäksi 1,5 miljardia markkaa. Tämä ei ole totta.

Koelaskelmien mukaan nykyinen verotulojen tasausjärjestelmä vaatii vuonna 2002 lisärahaa 785 miljoonaa markkaa. Kun kuntatalouden selvitysmies Jukka Pekkarisen esityksen mukaan nykyisten, alle 80 prosentin oman verotulopohjan olevien, tasausta saavien kuntien asema pysyy ennallaan, niin juuri nämä kaikkein köyhimmät kunnat eivät saa penniäkään lisärahaa.

Mihin sitten Helsingille ja Espoolle kuuluvat veromarkat ja nykyiseen järjestelmään verrattuna tarvittava 665 miljoonan markan lisäraha menee. Mallin mukaan lyhyesti vastattuna pääkaupunkiseudun kehyskunnille sekä suurille maakuntakeskuksille. Mitä taas tulee muihin maakuntiin, niin hyöty siellä menee poikkeuksetta kokonaan tai lähes kokonaan maakunnan suurimmalle keskukselle.

Tästä voi vetää omat johtopäätökset siitä, miten käy köyhimpien kuntien. Selvitysmies Pekkarisen esityksen suurin heikkous on siinä, että se ei ratkaise kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien kuntien ongelmia, vaan lisäraha menee huomattavasti varakkaammille kunnille.

Ministeri Sauli Niinistö visioi tilanteeseen lääkkeeksi ajatusta "seutukuntakunnasta". Visioita tarvitaan, mutta ne eivät tuo tulomarkkoja köyhille kunnille lähivuosina.

Mikäli esitykseen sisältyvän 1,5 miljadin markan rahoitusta ei hoideta, niin se merkitsee tulonsiirtoa kaikkein heikoimmilta kunnilta varakkaammille!

Selvitysmiehen esityksessä ainoaksi todelliseksi muutokseksi kuntatasolla jää verotulojen tasausjärjestelmän muutos. Se merkitsisi tasauksen muuttamista reaaliaikaiseksi nykyisen järjestelmän kahden vuoden viiveen sijasta.

Kaikilla suomalaisilla on perustuslain mukaan yhdenvertainen oikeus peruspalveluihin asuinpaikasta riippumatta.

Uusi talous ja maaseudun murros ovat nyt muutoinkin eriarvoistamassa alueita. Jos ja kun maaseudulla pitää vielä taistella hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa vastaan, tilanne on tosi vaikea. Valtiovallan tulee pyrkiä eroja tasoittamaan eikä niitä lisäämään.
Kirjoittaja on Keskustan kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston puheenjohtaja.