Miten Tobin-vero voisi lisätä vakautta

Kehitysyhteistyön palvelukeskus (Kepa) julkisti maanantaina 29.1. Heikki Patomäen laatiman vastaselvityksen Tobin -verosta. Patomäen selvityksessä arvostellaan Valtiovarainministeriön teettämää selvitystä asenteellisuudesta ja heikosta analyyttisyydestä. Kepan toiminnanjohtaja Folke Sundmanin retoriikka oli vielä väkevämpää. Hänen mielestään (TS 30.1.) "Valtiovarainministeriön selvitys on yksipuolinen ja täysin riittämätön poliittisen päätöksenteon pohjaksi. Tobinin veron selvittelyä on jatkettava laajemmalta pohjalta, eikä sitä saa jättää muutaman uusliberalistisen talousteoreetikon varaan".

Nämä kommentit ja Patomäen selvitys antavat masentavan kuvan suomalaisesta yhteiskuntapoliittisesta keskustelusta. Kun valtiovarainministeriö on yrittänyt aloittaa uuden käytännön asiatuntijamenettelyssä ja pyytänyt neljältä tiedemieheltä lausuntoa (tässä tapauksessa) Tobin -verosta, lausuntoon tyytymättömät tekevät kaikkensa tämän uuden avauksen romuttamiseksi. Tyypillistä on tietenkin leimata asiantuntijat jääveiksi ja "uusliberalisteiksi" muista epiteeteistä puhumattakaan.

Kepalla olisi ollut mainio tilaisuus käynnistää kunnon dialogi osoittamalla, mikä mietinnössä on väärin. Mutta tällaista analyysia Patomäen selvityksestä ei löydy. Patomäen mukaan koko taloustiede on väärässä, mistä muun muassa seuraa, että on väärin jakaa taloustieteilijöille Nobelin palkintoja. Kaikkialla kummittelee uusliberalistinen talousteoria, jota Patomäki muokkaa mieleisekseen niin, että se on mahdollisimman epämiellyttävä ja epä-älyllinen. Jos ei usko Tobinin veroon, on "monetaristi" tai "uusliberaali". Tällaista on keskustelu Suomessa vuonna 2001.

Olisi kohtuullista, että viimeistään nyt kepalaiset kertoisivat, mitä näyttöä meillä on siitä, että valuuttamarkkinoilla toimivat ovat täysin epärationaalisia (ja veroista vastaavat poliitikot täysin rationaalisia). Millä tavoin voidaan osoittaa, että verotus yleensä, tai Tobinin -vero erikseen, parantaa talouden tehokkuutta? Ja millä tavoin mainittu vero voisi lisätä vakautta, kun teoretisointi avotalouden makroteoriassa pääsääntöisesti viittaa siihen, että valuuttamarkkinoiden volatiilisuus aiheutuu nimenomaan transaktiokustannuksista. Ja lopuksi, mitä tekemistä Euroopan rahaliitossa olevalla maalla (Suomella) on Tobin -veron kanssa?

Käytännön kysymykset ovat sitten oma lukunsa. Löytyyköhän yhtään verotuksen kanssa tekemissä olevaa, joka voisi sanoa, että esimerkiksi progressiivinen Tobinin -vero pääomanliikkeille on käytännössä mahdollista toteuttaa kaikissa maailman maissa.

Ns. kansalaisliikkeet (jotka valtio tietenkin rahoittaa) eivät oikein näytä tietävän, pitääkö heittää kiviä vaiko pyrkiä aitoon dialogiin. Kepan maanantainen avaus ei oikein viittaa siihen, että jälkimmäinen vaihtoehto olisi valittu.
Matti Virén
professori, Turun yliopisto