Kutunmaito auttoi allergiaan

Monenlaisia mielipiteitä on esitetty allergian aiheuttajista tämänkin lehden palstoilla. Monet niistä ovat vain oletuksia, harvoin todellisia kokemuksia. Oma kokemukseni perustuu lähes 50 vuoden aikaiseen allergian kanssa elämiseen ja taisteluun.

Olen syntynyt maaseudulla ja kotonani oli liuta kotieläimiä, lehmiä, kanoja, kissoja ynnä muita. Jo pienenä vauvana sain aitoa lehmänmaitoa, josta sitten sainkin ns. maitorupea. Siihen aikaan ei tunnettu sanaa allergia, vaikka sitähän se maitorupi oli.

Seuraava muistikuvani on kun ennen kouluikää kävin polskimassa läheisen suolammen rantavedessä, ja sen jälkeen tunsin korvalehdissäni kuumotusta ja hirveää kutinaa. Siitä alkoi yli kymmenen vuotta kestänyt taistelu allergisen ihottuman kanssa eikä se ole täysin ohi vieläkään. Kyseinen lampi ja kotini sijaitsi muuten jonkin matkan päässä pienestä tehdaskaupungista, jonka piipuista tuolloin tuprusi käsittelemättömiä savukaasuja selluloosatehtaasta, sekä rikkipäästöjä.

Kun aloitin koulun oli kasvoni allergisen ihottuman peittämät. Lääketiede ei kai silloin vielä tuntenut kortisonia tai antihistamiinia. Ainakaan mikään salva ei siihen tehonnut. Lisäksi pahinta oli talvisin esiintyvä hengenahdistus. Kun muilla oli pientä nuhaa ja yskää, minulla henki pihisi ja olo oli voimaton. Uskon että talvella sisällä pidettävät kissat olivat osasyynä, sekä silloin yleisesti käytetyt höyhentyynyt ja -patjat. Liiallista hygieniaa ei varmasti tuolloin maalla harjoitettu, tosin ei mitään ryysyrantamaista elämääkään.

Kissoille olen edelleen allerginen. Jo samassa huoneessa olo aiheuttaa nuhaa ja silmien kutinaa. Koira sen sijaan meillä on tällä hetkellä enkä sille ole allerginen, johtuen ehkä siitä kun en ole sen pölylle lapsena altistunut.

Perinnöllisyydellä on suuri osuus allergiassa. Poikani sairastui vauvana samanlaiseen maitoallergiaan kuin itse aikoinani. Lääkärit määräsivät ankaran maidottoman ruokavalion, mutta olin sen verran kansalaistottelematon, että kun ymmärsin, että lapsi ei sellaisella dieetillä kasva kokeilin muita keinoja. Olin lukenut lehdestä ilmoituksen kutunmaidosta allergian hoitajana, joten sitä sitten vain hakemaan. Sitä voi jopa pakastaa ja siinä on varmasti tarpeeksi vitamiineja ja proteiineja joita lapsi tarvitsee. Ihme tapahtui, poika parani ihottumastaan ja hengitystietulehduksistaan muutamassa kuukaudessa lähes täydellisesti. Ja on terve tänäkin päivänä, tosin jotkut ruokalajit kuten kala ja kananmuna voivat aiheuttaa oireita.

Haluankin kiittää, vaikka liki 20 vuotta myöhässä, erästä silloista kutunkasvattajaa Merimaskussa, kiitos! Mutta mistäpä löytyy kuttuja näinä aikoina?
MAPA -48