Voiko ooppera olla realismia

Lehtikuva<br />Paavo Nurmi -aiheinen ooppera Suuri juoksu, suuri uni sai ensi-iltansa reilu viikko sitten Helsingin Olympiastadionilla. Nurmen roolissa Gabriel Suovanen.
Lehtikuva
Paavo Nurmi -aiheinen ooppera Suuri juoksu, suuri uni sai ensi-iltansa reilu viikko sitten Helsingin Olympiastadionilla. Nurmen roolissa Gabriel Suovanen.

Vain kaksi henkilöä on rohjennut puuttua kriittisesti äskettäin television esittämään, Haavikon-Holmbergin Nurmi-oopperaan. Toinen oli Nurmen tuttava Sisko Peltonen viikko sitten tässä lehdessä. Hän piti oopperaa "tökerönä ja valheellisena". Sekä Iltalehdessä Pekka Karhuvaara, joka ei sanonut ymmärtäneensä koko jutusta oikein mitään.

Ooppera onkin siitä omituinen kulttuurialue, josta ei uskalleta oikein analyyttisesti puhua. Sen ideaa ja merkitystä kun eivät ymmärrä nekään, joiden on pakko virkansa ja palkkansa takia ainakin olla ymmärtävinään.

Toisaalta en ymmärrä, miksi tietojeni mukaan henkiseltä suuntaukseltaan enemmän Repe Helismaahan suuntautunut voisi olla hipihienon taiteen, oopperan aihe. Lisäksi alan duunarina tiedän, ettei ns. lavateatteria tulisi kuvata televisiolle.

Toki tuo ooppera paljasti erään oopperataiteen perusongelman: voiko ooppera olla realismia, vai onko sen oltava aina sankareista tai satuolennoista kertovaa unta. Jos se Nurmi-oopperan kohdalla olisi ollut realismia, eivät sellaista edusta lihavat urheilijapullukat eikä kentän laidassa olevat kännykkä- tai automainokset. Koomisinhan oli esityksen lyhyeksi kutistunut junttura Kekkonen, joka jo teini-ikäisenä oli pitkä ja laiha. Jos tarkoitus olisi ollut tarjota yleisölle vain oopperamusiikkia, mm. lauluja, sellaisen voi tehdä radiokuunnelmana. Siinä kun eivät liikakilot näy. Tai sitten normaalina konserttina ilman kolmikymmenluvun rekvisiittaa.

Jos taas esitys olisi pelkkää satua, sen pitäisi olla sitten todella aivan satua, eikä siihen sovi silloin nuo realismin elementit, mm. seinämainokset tai pullukkamassut.

En itse kulttuurialan junttina tiedä, mikä erottaa oopperalaulun muusta musiikista, esimerkiksi iskelmistä. Aiheet ovat samoja, useimmiten epäonnistunut suvunjatkaminen.

Ei ole paljastettu, paljonko Nurmi-oopperalla oli katsojia. Stadion näytti olevan melkein tyhjä ja luulen, ettei moni jaksanut katsoa sitä kokonaan televisiostakaan. Ja jos se on myyty ympäri maailmaa tuollaisena tv-esityksenä, tulisi mielestäni vielä kerran miettiä. Kumma kuva siitä välittyy maailmalle Nurmesta ja pullukoina huippu-urheilevista suomalaisista.
Arvi Auvinen
kirj./ohjaaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.