Kirjoittajavieras Liisa Hyssälä
Uusi budjetti ja eläkeläiset

Eläkeläiset ovat tiuhaan kyselleet budjetin vaikutuksista kukkaroihinsa. Voi sanoa, että myönteistä ja kielteistä. Verohelpotusten vaikutus on myönteistä osalle eläkeläisiä. Vaikutus riippuu tulotasosta.

Jos kokonaiseläke on 2 000-3 000 markkaa, siitä ei mene valtion tuloveroja, joten ei tule muutostakaan. Jos oletetaan, että yksinäisen eläkkeensaajan kokonaiseläke on tänä vuonna 4 000 markkaa kuukaudessa, niin eläkkeestä maksetaan veroa yhteensä noin 3 583 markkaa. Tästä suurin osa on kunnallisveroa, 2 856 mk, sairausvakuutusmaksua 517 mk ja kirkollisveroa 210 mk. Tällä tulotasolla, mikä on varsin yleinen eläketaso, veroperusteiden kaavaillut muutokset vaikuttavat ainoastaan ylimääräiseen sairausvakuutusmaksuun. Sitähän ehdotetaan alennettavaksi 0,3 prosenttia. Eli alennus tapahtuu nykyisestä 3,2 prosentista 2,9 prosenttiin. Tämä on riittämätön, ero palkansaajan maksamaan sava-maksuun on liian iso.

Ensi vuoden verotus riippuu oleellisesti eläketulovähennyksen suuruudesta, kunnallisveron muutoksesta sekä eläketulon kehityksestä. Tästä tiedetään hallituksen esitys, joka merkitsee 50 markan korotusta kansaneläkkeeseen.

Kun välillinen verotus edelleen kiristyy, pienten eläkkeiden ostovoima heikkenee. Todellista alhaisemmaksi arvioitu inflaatio nakertaa sekin eläkkeitä.

Sairaudesta aiheutuvien kulujen omavastuita hallitus esittää edelleen ensi vuonna nostettaviksi. Jos niin tapahtuu, se rokottaa monen eläkeläisen tuloa.

Edelleen eläketurva heikkenee 5 000-7 000 markkaa eläkettä saavilla kansaneläkkeen pohjaosan poiston vuoksi. Tähän ryhmään kuuluu ensi vuonna 335 000 henkeä. Näin saadaan 370 miljoonan markan säästö kansaneläkemenoihin. Kansaneläkkeet ovat muutenkin jääneet jälkeen muista eläkkeistä, koska ansiotasoindeksi työeläkkeissä on noussut vuosina 1984-2000 36 prosenttia kansaneläkeindeksiä nopeammin.

Eläkeläiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, mutta vain murto-osa saa hyviä eläkkeitä, joihin ei ole liioin koskettu. Esimerkiksi joukko opettajia, poliiseja, terveysalan ammattilaisia, kirjanpitäjiä ja monia muita kuntien työntekijöitä kuuluu siihen ryhmään, joka on menettänyt pohjaosan kahteen kertaan, ensin yhteensovituksessa ja nyt kansaneläkkeen pohjaosan täydellisessä poistossa. Näitä eläkeläisiä on yli 120 000. Palautuksen tutkimista ovat monet hallituksen taholta lupailleet, mitään ei kuitenkaan kuulu.

Koska ns. taitettu indeksi kohtelee eri tavalla alle ja yli 65-vuotiaita, ovat eläkeläiset syystäkin pitäneet päätöstä ikäsyrjintänä, jopa ihmisoikeussopimusten vastaisena. Vuoden 2001 kansaneläke- ja työeläkeindeksit vahvistetaan syksyllä, vasta silloin tiedetään niiden vaikutus eläketulokehitykseen.

Edellä olevat luvut kertovat, että suurin osa ikäihmisistä on pudotettu talousnousun kyydistä. Eduskunnan on korjattava tulojen jälkeenjääneisyyttä, joka eläkeläisille suhteessa palkansaajiin on muodostunut.
Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk) ja Valtiovarainvaliokunnan sosiaali- ja työjaoston jäsen.