Kuntalaisten
arvovalinnoista

kolumni Annika Tasala

Budjettiriihi on käsitellyt valtionvarainministeriön esittämän ehdotuksen vuoden 2001 budjetiksi. Saamme jälleen hyvää ja huonoa. Huonoa siksi, että raha ei koskaan riitä kaikkeen siihen, mitä pitäisi rakentaa ja luoda kehittyvässä hyvinvointiyhteiskunnassa. Mitä budjetti ja siihen sisältyvät tulot ja menot merkitsevät tavalliselle kuntalaiselle, tavalliselle veronmaksajalle? Mitkä palvelut ovat tavallisen kuntalaisen kannalta tärkeimmät? Miten nämä arvovalinnat pitäisi tehdä?

Kuntien menoista muodostavat suurimman osan sosiaali- ja terveydenhuolto sekä opetus- ja sivistystoimen menot, Turussa lähes 80 prosenttia. Tuloista taas yli puolet muodostuu verotuloista.

Markkoja kohdennettaessa palveluihin, joita kuntalaiset välttämättä tarvitsevat, aletaan puhua arvovalinnoista. Markat eivät lisäänny, mutta niitä voidaan sijoittaa eri tavalla arvovalintojen mukaan.

Kunnan tulisi taata jokaiselle asukkaalleen peruspalvelut. Missä on painopiste? Terve kuntalainen ei tarvitse terveydenhuoltopalveluja. Tärkeämpiä ovat opetus- ja sivistystoimen sekä liikunnan palvelut. Työssä käyvä ei tarvitse sosiaalitukea. Mitä terveempiä ihmiset ovat ja mitä enemmän on työpaikkoja, sitä paremmin kunnalla ja kuntalaisella menee. Tämän mukaan markkoja tulee sijoittaa ensisijaisesti ennaltaehkäisevään terveydenhuoltotyöhön.

Liikkuva ja terve ihminen tulee halvaksi yhteiskunnalle. Kaikille kuntalaisille pitäisikin luoda sellaiset elinolosuhteet, joissa kuntalainen voisi tehdä työtä, nauttia opetuksesta, liikunnasta, kulttuurista sekä saada terveydenhuollon peruspalvelut arvojärjestyksessä, jossa painopiste on ennaltaehkäisevässä terveydenhuoltotyössä.

Terveyskeskusmaksuja pitäisi alkaa periä muilta kuin vähävaraista ja työttömiltä ja nämä markat suunnata ennaltaehkäisevään terveydenhuoltotyöhön, esimerkiksi eri hallintokuntien välillä tapahtuvaan huumetyöhön. Mammografiatutkimusten ja papa-kokeiden pitäisi olla ilmaisia kaikille naisille riippumatta syntymävuodesta. Ilmainen hammashoito olisi pitänyt laajentaa kaikkiin ikäluokkiin eikä vain tiettynä vuonna syntyneisiin.

Lisäksi kolmas sektori, kunnan liikuntatoimi sekä terveydenhuollon ammattilaiset pitäisi saattaa yhteen tekemään laajempaa yhteistyötä.

Toisena tärkeänä asiana on uusien työpaikkojen luominen. Turussa opiskelee noin 20 000 korkeakouluopiskelijaa. Yritysten pitäisi olla innovatiivisia, kehittyviä ja globaalisti suuntautuneita, jotta valmistunut uusi älymystö kokisi kaupungin sellaiseksi, että tänne kannattaa jäädä myös valmistumisen jälkeen. Uusia yrityksiä pitäisi perustaa kiihtyvällä vauhdilla.

Lisäksi asuntotuotanto ja vapaa-ajanviettomahdollisuudet olisi luotava sellaisiksi, että Turku voimistaisi vetovoimaansa muihin kaupunkeihin nähden. Turussa tehdään jo paljon hyvää näiden asioiden eteen, mutta liian hidasta on vielä päätöksenteko monissa kohdin.
Kirjoittaja Annika Tasala on filosofian maisteri ja Naisten Kuntovitosen projektijohtaja.