Verotuksen tarve kasvaa vaikka palvelut heikkenevät

Verotuksen tarve on rahamäärä, joka tarvitaan valtion ja kuntien budjettien menoihin. Kun veroja kerätään yli tarpeen voidaan lainoja lyhentää suunniteltua enemmän tai voidaan verotusta keventää tarvetta muuttamatta. Nyt on kerätty veroja yli tarpeen, koska luvataan alentaa verotusta, vaikka verotuksen tarve edelleen nousee.

Valtion ja kuntien verotuksen tarve viime vuosina (1 mmk): 1996 225 296, 1997 228 850, 1998 239 311, 1999 241 684, 2000 248 182.

Miksi markkamääräinen verotuksen tarve nousee ja silti rahat eivät riitä kansalaisten turvallisuuden ja terveydenhoidon riittävään hoitamiseen?

Julkisessa keskustelussa puhutaan verotuksesta, se on kireää, sitä kevennetään ja halutaan muuttaa kohteesta toiseen. Keskustelun tulisi siirtyä verotuksen tarpeeseen, se on yksi luku, joka kertoo paljonko meidän kaikkien on yhteisesti maksettava veroja, jotta yhteiskunta toimii. Päättäjien tulisi kilvoitella verotuksen tarpeen alentamisessa ja luvata vaalilupauksissa toimenpiteitä, jotka alentavat verotuksen tarvetta.

Verotuksen vertailu bruttokansantuotteeseen on harhaanjohtava. Jos Nokialla menee maailmalla hyvin ja kansalaiset ostavat palveluja toinen toisiltaan enemmän, ei se oikeuta nostamaan verotuksen tarvetta ja verotusta. Kun verotuksen tarve ja verotus lisääntyvät, tulee samalla yhteiskunnan palvelujen lisääntyä ja parantua, päinvastoin kuin nyt on käynyt.

EU:n johto keskustelee verotuksen harmonisoinnista. Ensin tulee verotuksen tarve harmonisoida, vasta sen toteuduttua voidaan verotusta todellisuudessa harmonisoida. Erot EU:n sisällä ovat suuret. Matalin verotuksen tarve on Portugalissa. Se on 1/4 Ruotsin tarpeesta. Meillä Suomessa on verotuksen tarve EU:n kolmanneksi korkein, se on kolminkertainen Portugaliin nähden.

Niillä mailla, jotka ovat EU:ssa maksajia, on korkein verotuksen tarve ja niillä mailla, jotka ovat EU:ssa saajia on matalin verotuksen tarve, näillä mailla ei ole tarvetta parantaa omaa tilannettaan, koska menettävät tuet.

Eurostatin tilastojen mukaan oli vuonna 1996 verotuksen ja yhteismitallisten sosiaalikustannusten yhteissumma niissä EU-maissa, jotka olivat tietonsa Eurostatille toimittaneet, oheisen kaavion mukainen. Vain näiden yhteissumma on vertailukelpoinen eri maiden kesken.

Kun tarkastelemme kaavion lukuja on selvästi havaittavissa, että meidän näennäishyvinvointiyhteiskuntamme tulee kansalle kalliiksi. Terveyden hoidon vertailussa olimme sijalla 31. Turvallisuuden puutteen me näemme ympärillämme. Ne ovat kuin keisarin uudet vaatteet, tulevat kalliiksi, eikä kukaan niitä näe.
Kaarlo Ilmanen
Yrittäjä vuodesta 1971
Turku