Kirjoittajavieras-kolumni/ Sauli Saarinen
Erilaisia kesätöitä

Kesäloman viimeisenä päivänä vuokramökin verannalla istuessa ja sateen valuessa maahan, tulee ensimmäiseksi ajateltua omia kesätöitä. Suurin urakka oli laituri, joka korvaa viime joulukuisen tulvan viemän komeasti. Vaikka se omasta päästä tehtiinkin, on siinä jotakin funkkista ja samalla perinteistä maalaisromantiikkaa. Vaimon istuttamat helakanpunaiset pelargoniat laiturin tolpassa ja reunalla tulevat iloisesti esiin sinisten orvokkien ja valkoisten markettojen joukosta.

Mökin edusta sai myös uudet ja suuremmat trallit lahonneiden tilalle. Ne helpottavat näin sateisena kesänä sisäpuolen siistinä pitämistä. Mökkeilyn arkipäivän askareita ovat nurmikon ja istutusten hoito, polttopuiden tekeminen, saunan lämmitys, kalastus eri muodoissaan ja sateisen kesän tuomana poimijaansa odottavat sienet. Ansiotyössä käyvälle kaikki mökin puuhat antavat vastapainoa ja sisältöä. Loma tuntuu lomalta ja elämä vaivan arvoiselta, vaikka seuraavaan kesälomaan on taas vuosi aikaa.

Perinteisiä kesätyöläisiä ovat opiskelijat. Suurimmalle osalle heistä se on välttämättömyys, koska kesälläkin täytyy juoksevat menot hoitaa. Tärkeää on myös saada jemmaan edes vähän lisärahaa tulevan opiskelujakson kuluihin, sillä yhteiskunnan tuki opiskelijan elämään on vaatimatonta ja lainaraha käy kalliiksi. Vaikka opiskeluputki monen kohdalla jatkuu työputkena ilman lepolomaa, näyttää siltä, että nuoret ihmiset jaksavat hoitaa hyvin niin opiskelunsa kuin työnsäkin.

Kesätyömahdollisuudet ovat tänä kesänä olleet suhteellisen hyvät. Omalla työpaikallani, Wärtsilä NSD:ssä, on kesäharjoittelijoita työllistetty 150. Näiden lisäksi on ns. tonnilaisia ollut kolmisenkymmentä. Kun koko Turun tehtaan henkilömäärä on nyt 850, on kesätyöntekijöiden määrä mielestäni noussut kiitettävälle tasolle. Vakinaisemman henkilöstön kesälomat on saatu vietyä läpi harjoittelijoiden tuomalla lisätyöpanoksella.

Turun kaupunki on osallistunut opiskelijoiden kesätyöllistämiseen 4,5 miljoonan markan määrärahalla. Erilaisissa kaupungin omissa töissä on ollut 335 nuorta ja yritysten ja järjestöjen tehtävissä 70. Lisäksi sosiaalitoimi on osoittanut työpaikan sadalle opiskelijalle vaihtoehtona toimeentulotuen varassa elämiselle.

Turun kaupunginhallitus osallistui raskaan sarjan tasolla kesätyöllistämiseen palkatessaan puheenjohtajansa hoitamaan palvelutoimen apulaiskaupunginjohtajan virkaa väliaikaisesti. Tämä tehtävä olisi varmaan ollut suosituin hakemusten kohde, mikäli väliaikainen viran hoito olisi ollut valittavana kesätöiden joukossa. Vaikka varsinaista pätevyyttä ei olisi ollutkaan, olisi palkkataso innostanut hakijoita.

Tässäkään yhteydessä ei saa unohtaa niitä työnhaluisia ihmisiä, jotka eivät päässet edes kesätöihin, vaan jatkavat köyhinä ja hiljaisina työttömyydessä ilman varmuutta toimeentulosta ja ihmisarvoisen elämän perustan säilymisestä. Heitäkin on Turussa vielä monia. Työttömyyden vähentämiseen on vain yksi tehokas keino - työllistäminen. Se ei hoidu vaikenemalla, vaan teoilla eri tasoilla.
Kirjoittaja Sauli Saarinen on Turun kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja ja Vasemmistoliiton valtuustoryhmän puheenjohtaja.