Kirjoittajavieras-kolumni/Ulla-Maija Vierimaa
Opetustoimelle lisärahoitusta

Opetustoimi on viime aikoina useasti ollut mediassa vakavan pohdinnan aiheena. Perusopetuksen laadun heikkenemisestä ollaan yleisesti huolestuneita. On havaittu vakavia puutteita peruskoululaisten yleistietoudessa, hämmästelty oppilaiden luku- ja kirjoitustaidon puutteellisuutta. Päihteet, huumeet ja väkivaltainen käytös ovat lisääntymässä myös oppilaiden keskuudessa. Koulukiusatuksi joutuminen on edelleen liian monen oppilaan arkipäivää.

Muita akateemisia huonomman palkkauksen ja heikkojen työolosuhteiden vuoksi opettajanura houkuttelee nuoria vähemmän kuin ennen. Seuraavan kymmenen vuoden kuluessa Suomessa on opettajapula.

Koulutusmenoissa säästäminen heijastuu jo nyt Suomen talouselämään; huipputekniikan tutkijoista alkaa olla pulaa, mistä syystä yritykset perustavat tutkimuskeskuksiaan ulkomaille.

Suurimpana syynä koulutuksen ongelmiin on resurssipula. Laman ajoista lähtien on Turun kouluissa säästetty. Tuntikehystä on laskettu yli kahdeksan prosenttia, mikä tarkoittaa että opetusryhmien koot ovat kasvaneet.

On mielestäni väärin yleistää, että opetuksen taso Turun kouluissa olisi heikentynyt. Opettajat ovat hyvin koulutettuja, tunnollisia ja uudistushaluisia. Kun annetaan opettajille ja oppilaille kohtuulliset työolot, oppimistuloksetkin paranevat.

Riittävällä lisärahoituksella voidaan työskentelyrauha palauttaa taas peruskouluihin ja samalla taata, että oppimisvaikeuksissa sekä syrjäytymisvaarassa olevat oppilaat saavat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa asiantuntevaa apua, jolloin yhteiskunta pidemmällä tähtäimellä säästää kustannuksia.

Vaikka talouskasvu on jatkunut useita vuosia, opetuksen valtionosuudet eivät ole palanneet lamaa edeltävälle tasolle. Ne eivät ole enää korvamerkittyjä, jolloin heikossa taloudellisessa asemassa oleva kunta saattaa käyttää koulutusmäärärahoja johonkin muuhun tarkoitukseen. Turussa valtionosuudet eivät sellaisenaan riitä kattamaan koulutuksen menoja. Resurssien riittävyys riippuu päättäjiemme koulumyönteisyydestä ja kaupungin taloudellisesta tilanteesta.

Hallintokuntien ensi vuoden budjettiraamit on asetettu keväällä, nyt syksyllä aletaan budjetin laatiminen. Olisiko nyt opetustoimeen panostamisen aika? Annetaan opetustoimelle lisärahoitusta niin paljon, että opetusryhmien koot saadaan pienemmiksi, lamaa edeltävälle tasolle. Mahdollistetaan samalla erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden pienryhmäopiskelu ns. klinikkaopiskelu omalla koululla, jolloin erityiskoulujen opetuspaikkoja ei välttämättä tarvita lisää.

Turun talouden tila on paranemaan päin työttömyyden hitaasti hellittäessä. Päättäjät lupailevat ensi vuodeksikin tiukkaa budjettia. Opetus on kuitenkin peruspalvelu, jonka tasosta ei loputtomiin voi tinkiä. Menot on laitettava tärkeysjärjestykseen. Voisiko esimerkiksi joidenkin jo päätettyjen investointien toteutusvauhtia hidastaa? Maamme menestys perustuu osaajiin, siksi peruskoulutuksen tasosta on huolehdittava.
Kirjoittaja Ulla-Maija Vierimaa on englannin ja ruotsin kielen lehtori turkulaisella ylä-asteella.