Uusi holhoustoimilaki
monipuolista edunvalvontaa

TS/Jari Laurikko<br />Uusi holhoustoimilaki tuli voimaan 1.12.1999. Kirjoittajat muistuttavat, että<br />holhousviranomainen ei pelkästään kontrolloi ja jaa lupia, vaan se myös neuvoo ja auttaa edunvalvojia tehtävässään. - Kuvassa Turun maistraatin lakimies Marjo Jalava.
TS/Jari Laurikko
Uusi holhoustoimilaki tuli voimaan 1.12.1999. Kirjoittajat muistuttavat, että
holhousviranomainen ei pelkästään kontrolloi ja jaa lupia, vaan se myös neuvoo ja auttaa edunvalvojia tehtävässään. - Kuvassa Turun maistraatin lakimies Marjo Jalava.

TS Extra-liitteessä 29.7. julkaistun jutun "Lesket joutuvat lain suurennuslasin alle" johdosta lukijalle saattoi syntyä väärä käsitys holhoustoimilain tarkoituksesta ja holhousviranomaisten toiminnasta. Julkaistusta jutusta sai sen käsityksen, että holhoustoimilain tarkoitus olisi erityisesti suojella alaikäisten lasten perintöä leskien mahdollisilta väärinkäytöksiltä. Haastattelussa paheksutaan sitä, ettei avioparien ja eronneiden tuhlaamisiin viranomaisten taholta puututa ja annetaan siten heidän tuhlata lastensa tulevat perinnöt. Haastateltujen henkilöiden käsityksen mukaan leskien olisi yleensä pakko asettaa oma rahankäyttönsä virallisen valvonnan silmien alle. Haastateltavat katsovat myös holhoustoimilain rikkovan kansalaisten tasavertaisuuden periaatetta.

Holhoustoimilaki ei koske vain perinnön suojelemista, vaan sillä säädellään edunvalvontaa tarvitsevien henkilöiden kaikkia taloudellisia etuja. Se ei koske vain leskien alaikäisiä lapsia, vaan kaikkia edunvalvonnan kohteina olevia, sekä aikuisia että lapsia. Edunvalvojien siviilisäädyllä ei ole vaikutusta asiaan. Leskien edunvalvojana suorittamia toimia ei tutkita oikeuden määräämien edunvalvojien toimintaa tarkemmin. Kaikilla edunvalvojilla on pääsääntöisesti samat tilinteko- ja luvanhakuvelvollisuudet.

Vanhemman tehtävä edunvalvojana alkaa sillä hetkellä kun lapsi syntyy. Lapsilla ei yleensä ole merkittävää omaisuutta, minkä vuoksi edunvalvontaan liittyvät velvollisuudet tulevat pääsääntöisesti ajankohtaisiksi vasta kun lapsen lahjana, perintönä tai muulla tavoin saaman omaisuuden arvo ylittää 15 000 euroa eli noin 90 000 markkaa.

Puolisoiden omaisuus ei lain mukaan ole yhteistä, vaikka puolisoilla olisikin avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Tämä pätee siinäkin tapauksessa, että puolisot itse avioliiton aikana pitävät varallisuuttaan yhteisenä. Omaisuus on silti aina jonkun nimissä, rahavarat esimerkiksi jonkun tilillä. Molempien puolisoiden nimissä oleva omaisuus omistetaan lähtökohtaisesti puoliksi. Toisen aviopuolison kuollessa hänen osuutensa ei siirry leskelle vaan hänen rintaperillisilleen. Leskellä ei ole oikeutta käyttää näitä varoja miten haluaa vaikka hän omasta mielestään toimisikin lastensa parhaaksi. On tärkeää havaita, ettei lapsen omistukseen tullut omaisuus ole perheen yhteistä, vaan lapsen omaa. Laissa on tarkoitettu antaa täysi-ikäiseksi tulleelle lapselle itselleen tilaisuus päättää miten varallisuutensa kanssa aikanaan toimii.

Holhousviranomaisille ei tarvitse selvittää lesken omaa varallisuutta koskevia asioita vaan ainoastaan lasten omaisuuden hoitoa koskevat tiedot. Omien rahavarojensa käytöstä leski päättää täysin itsenäisesti. Ongelmia saattaa esiintyä jakamattomissa kuolinpesissä. Jokaisessa kuolinpesässä voidaan kuitenkin suorittaa ositus, jolla lesken omaisuus erotetaan alaikäisten tilintekovelvollisuuden alaisesta omaisuudesta.

Kuten jutussa kerrottiin sisäasiainministeriön toimesta on perustettu työryhmä, joka pohtii suoritemaksuissa olevia epäkohtia. Muutokset pyritään saamaan aikaan jo ensi vuodeksi. On kuitenkin syytä muistaa, että jättämällä maksamatta nykyisin voimassa olevat maksut edunvalvoja vahingoittaa päämiehensä etua. Suoritemaksut ovat ulosottokelpoisia ja ne voidaan tarvittaessa ulosmitata päämiehen varoista perimiskuluineen.

Kaikki lapsensa omaisuutta valvovat vanhemmat eivät tahallaan toimi lapsen edun vastaisesti. Kyseessä saattaa olla tietämättömyys. Valvonnan pikainen käynnistäminen alaikäisen saadessa varallisuutta on katsottu tarpeelliseksi, koska poikkeuksellisesti jotkut vanhemmat saattavat hävittää lapsensa omaisuuden hyvinkin nopeasti.

Tulee muistaa, että olemme samalla puolella, turvaamassa alaikäisen omaisuuden säilymistä ja hyvää hoitoa. Holhousviranomainen ei pelkästään kontrolloi ja jaa lupia, vaan se myös neuvoo ja auttaa edunvalvojia tehtävässään. Viranomaisilla ei ole lapsen omaisuuteen omaa intressiä eikä perheeseen tunnesiteitä. Tämä takaa sen, että viranomaiset pystyvät säilyttämään puolueettomuutensa kaikissa tilanteissa.

On toki ymmärrettävää, että raskaassa elämäntilanteessa edunvalvojan velvollisuudet tuntuvat ylimääräiseltä kiusanteolta ja niitä vaativat viranomaiset hankalilta. Emme halua kyseenalaistaa kenenkään oikeutta taistella oikeana pitämiensä asioiden puolesta. Nyt voimassa olevan lain rikkominen ei kuitenkaan ole kenenkään edun mukaista.

Käsittelymaksu maksetaan valtiolle. Tilintarkastusmaksu peritään holhousviranomaisen suorittamasta tarkastuksesta. Lupamaksu on 300 markkaa eikä kirjoituksessa mainittu 1 500 markkaa. Edelleen on huomattava, että tilintarkastusmaksua ei peritä mikäli päämiehellä on vain vähäiset tulot.

Erikseen on syytä mainita, että niin lesket kuin muutkin edunvalvojat tässä tehtävässään ovat tietyin edellytyksin oikeutetut saamaan toistaiseksi tai määräajaksi kokonaan vapautuksen tilintekovelvollisuudesta. Tilikausi voidaan määrätä myös vuotta pitemmäksi ajanjaksoksi.

Esillä olevissa kysymyksissä maistraatit holhousviranomaisina pyrkivät parhaansa mukaan noudattamaan lainsäätäjän luomia menettelytapoja.

Holhoustointa koskevista asioista saa lisätietoja paikallisista maistraateista.
Turun maistraatti
Maistraatin päällikkö Irma Hackman
Vakka-Suomen maistraatti
Maistraatin päällikkö Mirja Kainu
Salon maistraatti
Maistraatin päällikkö Timo Räike