Professori Niemi, onko pitänyt
toppuutella festivaaleja?

Finland Festivalsin hallituksen puheenjohtaja Irmeli Niemi.
Finland Festivalsin hallituksen puheenjohtaja Irmeli Niemi.

Kun luki maanantaisesta lehdestä professori Irmeli Niemen hyvän analyysin maamme joka kylään ja koloon ehtineestä festivaaliharrastuksesta, tuntui toiminta nyt todella juuri yhteenvetona hämmästyttävältä, vaikka itse olisi ottanutkin noihin yksityisiin tapahtumiin tuntumaa.

Kun vielä seitsenkymmenluvun alkupuolella ehdotteli tavallisissa kunnissa joidenkin kulttuuribuumien synnyttämistä - esim. elokuvien tekemistä - sai vastaan usein jopa irvimistä: "että alettais leipää hankkia pimputtamisella!"

Toki kansanperinne eli. Kansansoittajat järjestäytyivät jotenkin jo kuusikymmenluvulla, mutta ei heidän toimiaan esimerkiksi kuntien hallinnoissa pidetty oikein minään. (Paitsi Kaustisilla, jossa jo tuolloin kuului kunnan hallintoon pelimanneja.) Siksi onkin hämmästyttävä asiaa kohtaan tapahtunut valtaisa ilmapiirin muutos. Nyt jokainen kunta yrittää keksiä itselleen sopivaa festivaalia ja läänien taidetoimikunnat ovat kulttuuria koskevia rahahakemuksia pullollaan. Ja menepä nyt kunnallismiesten kokouksiin aliarvioimaan kulttuurin merkitystä.

Nyt nähdään kulttuurin merkitys valtaisana henkisenä heräämisenä ja kasvuna joka voidaan mitata usein jopa aivan muille elinkeinoaloille syntyneinä yritysbuumeina. (Joka harjoittaa kulttuuririentoja on muutoinkin aktiivinen perustamaan vaikkapa puu- tai sähköalan yrityksen.) Merkittävää on, ettei enää katsota kieroon niitä ennen kylähulluiksi nimettyjä. Nyt he ovat "luovia hulluja", seutukunnan kulttuuripersoonia.

Kun teimme tutkimusmielessä Ylä-Savossa Sonkajärvellä alueen asukkaiden voimavaroilla ja ideoillakin puolisensataa elokuvaa, syntyi siihen rinnalle puolisenkymmentä muuta pienyritystä. Tosin elokuvaharrastus muuntui pikkuhiljaa "akan kantokilpailuiksi", joten henkisempi suuntaus sai hyvin eroottisfyysisiä piirteitä. Tosin on nähtävä, etteivät akkoja kanna entiset elokuvaihmiset, vaan kantajat ja kannettavat tulevat yleensä muualta, jopa ulkomailta.

Tehdessämme omaa kokeiluamme kiersimme tuolloin parikymmentä jo tuolloin toiminnassa olevaa Finland Festivalsin tapahtumaa haastatellen niiden toimihenkilöitä löytääksemme niiden punaisen langan. Tärkeänä nähtiin, että seutukunnalla oli ennestään valitun kulttuurin perinne ja edes joitakin harjoittajia.

Merkityksellistä oli, että tapahtuma toi sekä kunnalle että yksityisille harrastajille taskuun muutaman hilkun, edes toiminnan kulut, vaikka tehty työ olisi ollut harrastusluonteistakin. Tärkeä merkitys näytti olevan tapahtuman jatkuvuus: sen piti lisätä harrastusta tai vaikkapa alan koulutusta, kuten esim. Kaustisilla kansanmusiikki-instituution muodossa. Tuolloin seitsenkymmenluvulla eivät esim. Kuhmon musiikkijuhlat olleet kuhmolaisten suosiossa. Yhtään soitto-oppilasta se ei ollut esim. lisännyt kansalaisopiston ohjelmistoon. Yhtä piut paut välittivät tuolloin savonlinnalaiset oopperajuhlistaan. Paitsi eräät vaatetusalan kauppiaat. Monien mielestä juhlat olivat kansalle vierasta herrojen huvia.

Toisin oli Ranuan eläinpuisto, jossa melkein kaikille seutukuntalaisille oli jyvitetty pieni aika olla hoitamassa tulevan eläinpuiston asukkaita ja saada siihen koulutusta. Siellä tunnettiin kaikissa ikäryhmissä tapahtuma laajasti omaksi ja oltiin patrioottisesti ylpeitä siitä.

Arvoituksellisia olivat jonkun henkilön nimeä kantavat, esimerkiksi Taivalkosken Päätalo-päivät, jotka innostavat sekä päivien vakikävijöitä sekä seurakuntalaisia lähinnä silloin, kun tiedettiin Päätalon saapuvan paikalle. Mutta miten käy monimuotoiselle organisaatiolle, kun kirjailija ei enää saavu? Samaa pohdintaa harjoitimme monien muoti-ilmiön ympärille syntyneiden tapahtumien (esim. laskettelu) kohdalla.

Olisi professori Niemeltä perin mielenkiintoista kuulla, miten noita festivaaleja yhteistyöjärjestössä arvotetaan? Onko pitänyt toppuutella monissa kunnissa sellaisia tapahtumia, joilla ei ole kulttuuriperintöä, jotka on pystyyn hutaistu, koska naapurikunnassakin on tapahtuma?
Arvi Auvinen
ohjaaja
kirjailija

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.