Ulkomaalaislain oltava
nopea ja varma

TS/Ari-Matti Ruuska<br />Ulkomaalaislaki muuttuu, mutta ei sellaiseksi kuin lakivaliokunta oli tarkoittanut. Lakivaliokunnan muutosehdotus olisi sekä täyttänyt nopean käsittelyn vaatimuksen että taannut turvapaikanhakijalle oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, toteaa Henrik Lax.
TS/Ari-Matti Ruuska
Ulkomaalaislaki muuttuu, mutta ei sellaiseksi kuin lakivaliokunta oli tarkoittanut. Lakivaliokunnan muutosehdotus olisi sekä täyttänyt nopean käsittelyn vaatimuksen että taannut turvapaikanhakijalle oikeusturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin, toteaa Henrik Lax.

Ulkomaalaislain muutoksen ollessa käsittelyssä eduskunnassa, julkisuudessa on liikkunut väärää tietoa lakivaliokunnan ehdottamien muutosten sisällöstä ja merkityksestä.

Hallituksen annettua lakiesityksen eduskunnalle perustuslakivaliokunta totesi sen olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, koska laki ei olisi taannut turvapaikanhakijoille oikeudenmukaista oikeudenkäyntiä. Lakivaliokunta keskittyi lausunnossaan hallintovaliokunnalle pohtimaan miten turvapaikanhakijoille voitaisiin taata oikeudenmukainen oikeudenkäynti, kuitenkin niin, että hallituksen esityksen tavoite nopeutetusta käsittelystä täyttyisi.

Lainmuutoksella halutaan nopeuttaa käsittelyä neljässä tapauksessa: Dublinsopimuksen allekirjoittaneista maista tulleet turvapaikanhakijat, uudistetun hakemuksen tehneet hakijat, turvallisesta alkuperä- tai turvapaikkamaasta tulleet hakijat sekä ilmeisen perusteettoman hakemuksen jättäneet hakijat.

Kaksi ensimmäistä kriteeriä ovat objektiivisia eikä lakivaliokunta niiden osalta esittänyt muutoksia. Kaksi jälkimmäistä kriteeriä sen sijaan ovat tapauskohtaisesti harkinnanvaraisia. Näitä tapauksia varten valiokunta esitti mallia joka olisi sekä täyttänyt nopean käsittelyn vaatimuksen että taannut hakijalle oikesuturvan ja oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin.

Suullisuus, välittömyys ja keskitetty käsittely ovat oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen keskeisimpiä edellytyksiä. Vähimmäisvaatimus onkin, että kielteisen turvapaikkaratkaisun saanut hakija saa tilaisuuden tehokkaasti esittää asiansa valituksena hallintotuomioistuimelle ja että häntä myös voidaan henkilökohtaisesti kuulla tuomioistuimessa. Kuuleminen saattaa joissakin tapauksissa jäädä ainoaksi varsinaiseksi arvioitavaksi näytöksi hänen asiassaan. Tämän vuoksi lakivaliokunta esitti yksiselitteisen ratkaisun eli sen, että käännyttäminen voisi toteutua heti kun hallinto-oikeus on ottanut kantaa siihen, voidaanko käännytys panna täytäntöön siitä huolimatta, että itse turvapaikkaoikeutta koskevan valituksen käsittely vielä on kesken.

Tämän mallin mukaan hallinto-oikeus ratkaisisi pelkästään hakemuksen täytäntöönpanon kieltämisestä ennen kuin ulkomaalaisviraston käännytyspäätös voidaan panna täytäntöön. Tiedot, joiden mukaan käännytys olisi voinut tapahtua vasta hallinto-oikeuden ratkaistua itse valituksen ovat virheellisiä.

Selvissä tapauksissa hallinto-oikeus pystyy ratkaisemaan hakemuksen täytäntöönpanon kieltämisestä parissa päivässä. Kun lakivaliokunta lisäksi teki nopean hallinto-oikeusprosessin turvaavia muutosehdotuksia, ei ole epäilystä siitä etteikö myös lakivaliokunnan malli olisi johtanut nopeaan käsittelyyn. Ero eduskunnassa hyväksyttyyn malliin on oikeusturvan puolella.

Hallintovaliokunnan esittämä malli, josta äänestyksen jälkeen tuli eduskunnan päätös, merkitsee sitä että ulkomaalaisviraston päätös on täytäntöönpantavissa kahdeksan päivän (kuitenkin vähintään viiden arkipäivän) kuluttua. Tällöin hallinto-oikeudelle jää käytännössä perin vähän aikaa tutkia hakemus täytäntöönpanon kieltämisestä. Selvissä tapauksissa käsittely voi tapahtua nopeasti, mutta vähemmän selvissä tapauksissa oikeusturva kärsii kun hallinto-oikeudella ei ole tarpeeksi aikaa ratkaisun tekemiselle ennen kuin käännytys voi tapahtua.

Hallintovaliokunnan esittämä malli on oikeusturvan kannalta epävarmempi kuin lakivaliokunnan ja saattaa jopa kääntyä oman tarkoituksensa vastaiseksi. Saattaa käydä niin, että hallinto-oikeus epäselvissä tapauksissa "varmuuden vuoksi" määrää käännytyksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi.

Suomi joutuu eduskunnan nyt tekemän ratkaisun johdosta lisäksi varautumaan tiukkaan kansainväliseen tarkkailuun.YK:n pakolaistoimisto UNHCR onkin jo reagoinut ja kyseenalaistanut lainmuutoksen yhteensopivuuden kansainvälisen pakolaislainsäädännön ja ihmisoikeussännösten kanssa.
Henrik Lax
Lakivaliokunnan puheenjohtaja