Kirjoittajavieras Aleksi Randell
Keskitytään laatuun

Opetusministeri Maija Rask esittää ammattikorkeakouluihin jatkotutkintoja. Ammattikorkeakoulussa suoritettavat 40-60 opintoviikon mittaiset jatkotutkinnot rinnastettaisiin yliopistojen ylempiin korkeakoulututkintoihin. Liikenneministeri ja entinen opetusministeri Olli-Pekka Heinonen on aiheellisesti ollut huolissaan suunnitelmista.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot ovat osa koulutuspoliittista linjaa, joka mielestäni on väärä. Toisen asteen ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen vetovoimaan liittyviä ongelmia yritetään ratkaista tuomalla niiden opetustarjontaan yleissivistävän koulutuksen elementtejä lukioista ja yliopistoista. Samalla ammatillisen toisen ja korkea-asteen oma koulutustehtävä hämärtyy.

Ministeri Rask on aivan oikeutetusti huolissaan ammattioppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen tilasta. Keinot vain ovat väärät. Ammattioppilaitoksilla ja lukioilla samoin kuin ammattikorkeakouluilla ja yliopistoilla on kullakin oma koulutustehtävänsä, jonka mukaisesti kutakin opinahjoa tulisi kehittää oman alansa huippuna. Ammatillisen linjan vahvuudet löytyvät elävistä yhteyksistä nykyaikaiseen työelämään. Lukioiden tulee antaa yleissivistävä pohja ja valmiudet jatko-opintoihin korkeakouluissa. Yliopistojen luonteva suuntautumisvyöhyke löytyy tieteellisen koulutuksen ja nykyaikaisen huippututkimuksen yhteyden tiivistämisestä.

Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen rinnastaminen yliopistojen maisteritutkintoihin vesittäisi ylemmän korkeakoulututkinnon käyttämisen esimerkiksi virkojen kelpoisuusvaatimuksena. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen opetusmenetelmät ja tutkintovaatimukset ovat aivan erilaisia. Tuntuu omituiselta, että ne voitaisiin liittää samaan tutkintoluokkaan.

Jos taas on tarkoitus muuttaa ammattikorkeakoulujen jatkotutkinnot myös sisällöiltään maisterintutkintojen kaltaisiksi, en ymmärrä miksi suomalaiseen koulutusjärjestelmään halutaan rakentaa kaksi päällekkäistä pilaria. Jos ammattikorkeakoulussa opiskellut haluaa tieteellisen jatkotutkinnon, se on jo nyt mahdollista yliopistossa.

Opetusministeriön esitys on ristiriidassa valtioneuvoston 29.12.1999 hyväksymän koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman kanssa. Kehittämissuunnitelmassa päästiin yksimielisyyteen kompromissilinjasta, jonka mukaan "jatkotutkinnot käynnistetään asteittain muutamilla aloilla, joilla työelämän tarpeet sitä edellyttävät". Tuntuu omituiselta, että puoli vuotta myöhemmin ministeriö esittää jatkotutkintoja käynnistettäviksi heti laajalla rintamalla ja ennen pitkää kaikilla aloilla.

Ammattikorkeakoulut ovat vielä varsin uusi asia. Opetuksen taso on todella kirjava ja lähes kaikissa ammattikorkeakouluissa podetaan vielä vakavia lastentauteja. Eikö olisi viisaampaa ohjata niukkoja resursseja ammattikorkeakoulujen perusopetuksen laadun jämäköittämiseen sen sijaan, että tuhlataan rahaa jatkotutkintoihin?
Kirjoittaja on Varsinais-Suomen Kokoomuksen varapuheenjohtaja.