Peruspalvelut
kuuluvat kaikille

Valtion velvollisuus on taata kunnille peruspalvelujen tuottamisen mahdollisuus ja tasapuolisuus. Hallituksella on vastuu myös siitä, että verovaroin rahoitettujen julkisten palvelujen kuten sosiaali- ja terveystoimen ja sivistystoimen poliisin, verohallinnon, Kelan palvelujen, tiestön ja postipalvelujen järjestämiseen on edellytykset.

Peruspalvelujen tuottamisessa kunnat ovat avainasemassa. Monissa varsinaissuomalaisissa kunnissa tilanne on nyt vakava. Kuntien väliset erot kasvavat, vaikka hallitus on monen ministerin vakuuttamana luvannut tasoitusta. Osalla kunnista menee jopa hyvin mutta miinusmerkkisen vuosikatteen kuntien määrä on huolestuttavassa kasvussa.

Kuntien asemaa heikentää hallituksen päätös puolittaa valtionosuuksien indeksitarkistus vuodelta 2001 sekä päätös jättää kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottamisesta aiheutuvat tulonmenetykset kompensoimatta. Tämä viimeksi mainittu verotusta koskeva päätös heikentää osaltaan kuntien luottamusta valtioon sopimuskumppanina. Keskustan mielestä kuntatyönantajan kela-maksua tulisikin vastaavasti alentaa. Lisäksi mm. yhteisöveron epätasainen kuntakohtainen jakautuma, perustamishankkeiden valtionosuuksien leikkaus sekä kiinteistöveron harmonisointi- ja laajennuspaineet erilaistavat kuntatalouksia.

Arvonlisäveron palautusjärjestelmän korjaustarve on kiireellinen. Tyypillisesti varsinaissuomalaiset kunnat ja varsinkin maaseutumaiset kunnat ovat menettäjinä nykyjärjestelmässä. Selvitystyöryhmä on asetettu ja tuloksia olisi saatava jo ensi vuodelle. Myös 0 - 6 -vuotiaiden lasten päivähoidon valtionosuusjärjestelmän korjausta tarvitaan.

Valtio on keskeisesti vastuussa monien peruspalvelujen tuottamisesta. Erityisesti postia ja sen henkilöstöä koskevat ratkaisut ovat ristiriidassa sen kanssa, mitä pääministeri viime syksynä lupasi eduskunnassa. Puheessaan pääministeri vakuutti hallituksen vastuuta ja osuutta sellaisten edellytysten luomisesta, että postipalveluista voidaan huolehtia tasavertaisesti Suomen eri osissa. Postin uusien saneerauspäätösten jälkeen tosiasia kuitenkin on, että 93 kunnassa ei ole lainkaan itsenäistä postikonttoria. Ja kehitys uhkaa jatkua.

Eduskunnan valtiovarainvaliokunnassa ollaan erityisen huolestuneita siitä, että palkankorostusmäärärahoja ei ministeriöiden ja laitosten toimintamenoihin ole budjetoitu täysimääräisesti. Tämä voi nyt johtaa vaikeisiin tilanteisiin. Henkilöstöä voidaan joutua irtisanomaan ja ihmiset uupuvat työpaikoilla. Ongelmia on tulossa esimerkiksi poliisitoimen tai vankienhoitolaitosten osalta.

Valtion on tunnustettava kuntien erilaisuus, kannettava osuutensa rahoituksesta ja kannustettava kunnat uusiin, tehokkaampiin tuotantomalleihin ja yhteistyökuvioihin.
Kirjoittaja Olavi Ala-Nissilä on keskustan kansanedustaja ja valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja tarkastusjaoston puheenjohtaja