Perinteinen lukio takaisin

TS/Harri Pälviranta<br />Opiskelu luokattomassa lukiossa voi olla joillekin liiankin irtonaista, sanoo kirjoittaja ja ehdottaa entisajan luokkamuotoisen lukion palauttamista yhdeksi kouluvaihtoehdoksi.
TS/Harri Pälviranta
Opiskelu luokattomassa lukiossa voi olla joillekin liiankin irtonaista, sanoo kirjoittaja ja ehdottaa entisajan luokkamuotoisen lukion palauttamista yhdeksi kouluvaihtoehdoksi.

Lukiokoulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi. Lukio antaa yleissivistävää koulutusta 16-19 -vuotiaille nuorille. Lukiota ei käy enää vain 10 prosentin kärki vaan yli puolet ikäluokasta.

Vuodesta 1982 lähtien lukioiden opetus on jaettu kursseihin. Opiskelijoiden eteneminen ja opetusryhmien muodostuminen riippuu opiskelijoiden kurssivalinnoista. Tämän takia vuosiluokat ovat kadonneet kaikista lukioista ja ne toimivat luokattomina. Oppilas vastaa siitä, että hän suorittaa riittävästi kursseja. Lukion oppimäärä on suunniteltu kolmelle vuodelle. Se on kuitenkin mahdollista suorittaa kahdessa, enintään neljässä vuodessa.

Opetushallituksen viime vuonna lukioiden rehtoreille ja opettajille tekemän kyselyn mukaan lukion luokattomuudessa parhaiksi puoliksi nousivat yksilöllisyys, joustavuus, valinnaisaineiden runsaus sekä oppilaiden itsenäistyminen ja oman vastuun kasvaminen. Luokalle ei enää voi jäädä.

Kaikki eivät kuitenkaan ole vielä 16-vuotiaina kypsiä suunnittelemaan opintojaan - aloittamaan akateemisen opiskelun kaltaista koulunkäyntiä. Luokattomuuteen siirtyminen on pidentänyt lukiolaisten opintoja. Kun 1990-luvun alussa yli kolme vuotta lukiossa opiskelleita oli kuusi prosenttia, niin lukuvuonna 1998-1999 peräti 12,3 prosenttia lukiolaisista käytti lukion suorittamiseen aikaa yli kolme vuotta.

Valinnan vapaus ei kaikille ole paras vaihtoehto. Samanlaisia ongelmia tulee vastaan akateemisissa jatko-opinnoissa. Monet kaipaavat myös entisajan luokkahenkeä. Opiskelu koetaan irtonaiseksi. Joka kurssilla on eri ihmiset ja joka jaksossa muuttuvat ryhmät.

Hyvät oppilaat menestyvät, mutta itseään hakevien oppilaiden ohjaus on heikoissa kantimissa. Vanhassa järjestelmässä opinto-ohjaajaa ei tarvittu, koska joku oli päättänyt etukäteen koko vuoden opintosuunnitelman oppilaan puolesta. Luokattomassa lukiossa opinto-ohjausta tarvitaan entistä enemmän. Suomen lukiolaisten liitto vaatiikin, että jokaisella lukiolla tulee olla vähintään yksi ammattitaitoinen täysipäiväinen opinto-ohjaaja noin kahtasataa opiskelijaa kohti.

Opettajan on ensisijaisesti oltava opiskelun ohjaaja. Opettajan tehtävä ei enää saa olla vain tiedon välittäjä ja tiedon tulkinnan auktoriteetti. Näyttelijän lahjoista on eräissä tapauksissa nähty olevan hyötyä luokkatyöskentelyssä.

Lukioiden tulisi ilmoittaa tarjoamiensa kurssien opettajien nimet ennen kuin opiskelijat tekevät kurssivalintojaan, jotta opiskelijat voivat valita opettajansa. Myös opiskelijoiden olisi voitava arvioida kursseja ja niiden opettajia. Huonot oppimistulokset eivät välttämättä ole pelkästään opiskelijan vika, vaan myös opetus on saattanut olla heikkoa.

Luokkahuone on vain yksi oppimisen paikka ja sen vuoksi ympäröivän yhteiskunnan kanssa on pyrittävä parempaan kontaktiin. On käytettävä ulkopuolisia vierailijoita luennoitsijoina ja tehtävä vierailuja mm. eri alojen yrityksiin. Koulujen tietokoneiden ja atk-tilojen käyttö on sallittava muuhunkin kuin pelkästään atk-opetukseen. Lukioiden tulee tarjota internet-palveluita kaikkien opiskelijoiden avoimeen käyttöön ja myös iltaisin.

Opetusministeriö hylkäsi maaliskuussa kaikki 18 lukion lupahakemukset erikoislukioiksi. Rohkenen kuitenkin tehdä vielä yhden erikoislukiohakemuksen. Perustetaan entisajan luokkamuotoinen lukio niitä opiskelijoita varten, joille sellainen on paras ratkaisu.

Yllättävän moni lukion opettaja on sitä mieltä, että nykyinen luokaton lukio ei ole oppilaiden kannalta paras vaihtoehto. Lukioiden ja niiden rehtoreiden keskinäinen "markkinaosuuskilpailu" parhaista oppilaista ei saa johtaa siihen, että merkittävällä osalla lukiolaisista koulunkäynti pitkittyy ja kurssimuotoisuuden takia ylioppilaslakin saanti toukokuun viimeisiin päiviin asti on epävarmaa.
Risto Suviala
varatuomari
Turku